AVH-potilaan kuntoutusohjausprosessi erikoissairaanhoidosta prusterveydenhuoltoon toimijoiden näkökulmasta

Abstract

Yhteiskunnallisesti aivoverenkiertohäiriöt ovat kansanterveydellinen ongelmamme. Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi kallein kansantautimme. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin 86 000 € sairastunutta kohden. Kokonaisuudessaan aivoverenkiertohäiriöiden kustannusten osuus on 7 % koko terveydenhuollon kustannuksista. Laskelmien mukaan aivoverenkiertohäiriöt lisääntyvät tulevaisuudessa. Ennusteen mukaan tarvitaan 100 uutta vuodeosastopaikkaa aivoverenkiertohäiriöpotilaille, jos sairauden ennaltaehkäisyä, akuuttihoitoa ja varhaisvaiheen kuntoutusta ei tehosteta.

Opinnäytetyössäni lähestyin ongelmaa kuntoutuksen tehostamisen näkökulmasta. Kuntoutusprosessin kokonaisuuden hallinta aivoverenkiertohäiriöpotilailla tehostaa kuntoutusta ja siten välillisesti laskee aivoverenkiertohäiriöiden kokonaiskustannuksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutusprosessin nykytilaa sekä kehittämistarpeita erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon Pirkanmaalla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää prosessin toimijoiden (AVH-yhdyshenkilöt ja Taysin kuntoutusohjaaja) työnjakoa, toimenkuvaa sekä yhteistyön sujumista.

Tutkimusaineisto koostui Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella terveyskeskuksissa toimivien AVH-yhdyshenkilöiden E-kyselystä sekä Taysin kuntoutuksen vastuuyksikön kuntoutusohjaajan haastattelusta. E-kysely rakentui AVH-yhdyshenkilöille tarkoitetun käsikirjan mukaan ja haastattelu toteutettiin kyselyn pohjalta. Tutkimustulokset esitettiin kuvaten AVH-yhdyshenkilöiden käsityksiä toiminnasta tilastollisin menetelmin sekä kuvaillen toimijoiden näkemyksiä prosessin toimivuudesta ja kehittämistarpeista.

Tutkimustulosten mukaan AVH-yhdyshenkilötoiminnalle kaivataan kehittämistoimenpiteitä sekä näkyvyyttä. AVH-yhdyshenkilötoiminnasta on olemassa viitteellinen toimenkuva, mutta tulosten perusteella AVH-yhdyshenkilön toimenkuvaa toteutetaan hieman eri tavoilla riippuen osaksi terveyskeskusten omista toimintakäytännöistä. AVH-yhdyshenkilötoimintaan kaivataan selkeitä ohjeita ja yhtenäisiä toimintatapoja. AVH-yhdyshenkilötoiminta halutaan viralliseksi osaksi AVH-potilaan hoitopolkuun. Lisäksi halutaan, että toimintaan annetaan riittävästi resursseja. Toimiva kuntoutusohjausprosessi voidaan nähdä pohjana AVH-potilaan hyvälle hoitokäytännölle.

REHABILITATION PROCESS OF A CEREBROVASCULAR DISORDER PA-TIENT FROM SPECIALISED HEALTH CARE TO BASIC HEALTH CARE

Lindholm, Tuija Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Rehabilitation Counselling and Planning October 2015 Supervisor: Leppänen, Erja Number of pages: 60 Appendices: 4

Key words: cerebrovascular disorders, rehabilitation counselling, hierarchy in health care, good rehabilitation practice ___________________________________________________________________

Cerebrovascular disorders constitute a national problem. About 25, 000 Finns suffer from cerebrovascular disorders annually. They are the third most expensive national diseases in Finland. The expenses of long-term treatment are about 86,000 e for each patient. In all, the costs of cerebrovascular diseases constitute seven per cent of the expenses of health care in Finland. In the future, there will be even more cerebrovascular disorder patients. According to a prognosis 100 beds will be needed for cerebrovascular disorder patients, if prevention, acute care and early rehabilitation are not enhanced.

The purpose of this thesis was to consider this problem from the perspective of rehabilitation and its enhancement. Management of the whole rehabilitation process of cerebrovascular disorder patients improves rehabilitation and thereby reduces the overall costs indirectly. The aim was to explore the present status of the rehabilitation process of cerebrovascular disorder patients and to detect development needs in basic and specialized health care in Pirkanmaa. Another aim was to chart job descriptions, division of work between different actors (contact persons and the rehabilitation counsellor) and cooperation between different actors.

The data were collected by an e-inquiry and an interview. The contact persons of the patients in Pirkanmaa nursing district answered the e-inquiry and the rehabilitation counsellor at Tampere University Hospital was interviewed. The questionnaire of the e-inquiry was drawn up on the basis of a handbook intended for contact persons and the interview was carried out on the basis of the questionnaire. The results are presented statistically and by describing the opinions of the efficiency of the process and development needs.

The results show that the contact person system needs to be developed. First of all, the contact persons should be made more visible. They have a general job description but their work is somewhat different depending on the health care centre. They need clear guidelines and consistent functions. In addition, they should be part of the official nursing path of the cerebrovascular disorder patients and adequate resources should be allocated to them. A well-functioning rehabilitation process is considered a good basis for good treatment practices.