Eriaikaiset jyräykset kylvössä : Vaikutus ohran sadon laatuun ja määrään
Hannula, Valtteri (2015)
Hannula, Valtteri
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100515137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100515137
Tiivistelmä
Keväällä 2013 Ilmajoen koulutilalla aloitettiin kaksivuotinen kylvötapakoe. Kokeessa selvitin jyräyksen vaikutusta ohrasadon määrään ja laatuun. Tehdäänkö jyräys ennen kylvöä vai kylvön jälkeen ja minkälaisia jyriä kylvökoneissa on ja onko kylvettäessä kyseessä sivupyöräkone tai takapyöräkone. Kokeessa jyräys suoritettiin joko ennen kylvöä, kylvön jälkeen tai jyräys jätettiin kokonaan tekemättä. Jyräys suoritettiin Junkkarin Superseed takapyöräkylvökoneella.
Liettyvillä maalajeilla haluttiin selvittää miten erilaiset jyräystavat vaikuttivat maan pinnan liettymiseen. Kokeessa oli molempina vuosina kolme koejäsentä, neljä kerrannetta, joten kokeessa oli kaksitoista samankokoista 0,125 ha ruutua. Kuhunkin ruutuun arvottiin kylvötavat, joita olivat kylvö tavanomaisella sivupyöräkoneella ja jyräys takapyöräkoneella, pelkkä kylvö sivupyöräkoneella ilman jyräystä sekä jyräys takapyöräkoneella ja sen jälkeen kylvö.
Kaikilta kahdeltatoista koeruudulta mitattiin viljankosteuksia, hehtolitrapainoja ja 1000 siemenenpainoja. Tämän lisäksi mitattiin maaperän kosteutta ja lämpöä. Lisäksi otimme ylös kasvukausien sademäärät. Tulokseksi tuli, että jyräyksestä on märkänä vuonna hait-taa, kun kylvön jälkeinen runsas sade liettää pellon ja se sitten kuorettuu kuivuessaan. Siitä johtuen sadon laatu ja määrä huononee. Ellei liettävää ja kuorettuvaa sadetta esiinny, jyräyksellä ei ole niinkään merkitystä sadon laatuun ja määrään.
Liettyvillä maalajeilla haluttiin selvittää miten erilaiset jyräystavat vaikuttivat maan pinnan liettymiseen. Kokeessa oli molempina vuosina kolme koejäsentä, neljä kerrannetta, joten kokeessa oli kaksitoista samankokoista 0,125 ha ruutua. Kuhunkin ruutuun arvottiin kylvötavat, joita olivat kylvö tavanomaisella sivupyöräkoneella ja jyräys takapyöräkoneella, pelkkä kylvö sivupyöräkoneella ilman jyräystä sekä jyräys takapyöräkoneella ja sen jälkeen kylvö.
Kaikilta kahdeltatoista koeruudulta mitattiin viljankosteuksia, hehtolitrapainoja ja 1000 siemenenpainoja. Tämän lisäksi mitattiin maaperän kosteutta ja lämpöä. Lisäksi otimme ylös kasvukausien sademäärät. Tulokseksi tuli, että jyräyksestä on märkänä vuonna hait-taa, kun kylvön jälkeinen runsas sade liettää pellon ja se sitten kuorettuu kuivuessaan. Siitä johtuen sadon laatu ja määrä huononee. Ellei liettävää ja kuorettuvaa sadetta esiinny, jyräyksellä ei ole niinkään merkitystä sadon laatuun ja määrään.