Suuhygienistin rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden kehittäminen
Hägg, Peter; Nyman, Topi (2015)
Hägg, Peter
Nyman, Topi
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916131
Tiivistelmä
Vuodesta 2010 lähtien itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva suuhygienisti on saanut määrätä lääkkeitä vastaanottokäyttöön. Suuhygienistin pro auctore -oikeuden piiriin kuuluvat lääkkeet on eritelty Sosiaali- ja terveysministeriön ase-tuksessa. Pro auctore -oikeuden laajentaminen nykyisestään olisi merkittävä harppaus henkilöstöryhmien työjaon, kustannustehokkuuden sekä suuhygienis-tin asiantuntijuuden kehittymisen hyväksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa suuhygienistin rajatun lääkkeen-määräämisoikeuden nykytilasta. Tavoitteena oli suuhygienistin rajatun lääk-keenmääräämisoikeuden kehittäminen. Opinnäytetyössä muodostettiin kaksi tutkimusongelmaa, joiden kautta kartoitettiin lääkkeenmääräämisoikeuden nyky-tilaa Suomessa sekä muodostamaan kehittämiskohteita lääkkeenmääräämisel-le. Opinnäytetyö suoritettiin yhteistyössä Suomen Suuhygienistiliiton kanssa.
Tutkimusmateriaalin perusteella muodostettiin kehittämiskohteita. Havaittiin, että ammattikunnan tietämystä lääkkeenmääräämisoikeudesta tulee lisätä. Jat-kotutkimuksen aiheena voi olla esimerkiksi lääkeaineiden vaikutukset työnku-vaan tai miten lääkehoidon asiantuntijuutta suuhygienisteillä voidaan kehittää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa suuhygienistin rajatun lääkkeen-määräämisoikeuden nykytilasta. Tavoitteena oli suuhygienistin rajatun lääk-keenmääräämisoikeuden kehittäminen. Opinnäytetyössä muodostettiin kaksi tutkimusongelmaa, joiden kautta kartoitettiin lääkkeenmääräämisoikeuden nyky-tilaa Suomessa sekä muodostamaan kehittämiskohteita lääkkeenmääräämisel-le. Opinnäytetyö suoritettiin yhteistyössä Suomen Suuhygienistiliiton kanssa.
Tutkimusmateriaalin perusteella muodostettiin kehittämiskohteita. Havaittiin, että ammattikunnan tietämystä lääkkeenmääräämisoikeudesta tulee lisätä. Jat-kotutkimuksen aiheena voi olla esimerkiksi lääkeaineiden vaikutukset työnku-vaan tai miten lääkehoidon asiantuntijuutta suuhygienisteillä voidaan kehittää.