Ikäjohtamisella työhyvinvointia
Laitinen, Annamaija; Piippo, Armi; Kastarinen, Tiina (2015)
Laitinen, Annamaija
Piippo, Armi
Kastarinen, Tiina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111016192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111016192
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle ikäjohtamisen merkitystä ikääntyvän työntekijän työhyvinvointiin. Opinnäytetyö kohdistettiin Palvelukeskus Kirkonsalmen ja Kangaslammin pienkotikeskuksen ikäihmisten palveluasumisen työpisteisiin, joissa työntekijöiden keski-ikä oli korkea. Ikäjohtamisen vaikutusta työhyvinvointiin tarkasteltiin psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kautta, ja analysoinnissa käytettiin työhyvinvoinnin tekijät-mallia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Millaisena hoitajat kokevat fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin työssään? 2) Millaisena hoitajat näkevät omat mah-dollisuutensa vaikuttaa työhön ja työhyvinvointiin? 3) Mitkä ovat keskeisiä johtamiseen liittyviä kehittämisalueita työhyvinvoinnissa? Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin Palvelukeskus Kir-konsalmen ja Kangaslammin pienkotikeskuksen yli 45 vuotta täyttäneitä perus-/lähihoitajia, jotka olivat työskennelleet yksiköissä yli viisi vuotta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Työhyvinvointia edistivät yksilöllisyyden huomioiminen, tasapuolinen kohtelu, vaikutusmahdollisuus, työvuorojärjestely, avoimuus, vastavuoroisuus, oppimismahdollisuus, työvoiman riittävä saatavuus ja esimiesten fyysinen läsnäolo.
Työhyvinvoinnin tärkeimpänä tekijänä on kuitenkin työntekijä itse. Omalla käyttäytymisellä vaikutetaan työyhteisön hyvinvointiin. Oman ja toisen työn arvostaminen on perusta positiivisen hengen luomisessa. Ikäjohtamisen toteuttaminen ei kuitenkaan ole ainoastaan esimiehen vastuulla, vaan edellyttää kaikkien työntekijöiden sitoutumista siihen. Tutkimustulokset osoittivat samansuuntaisia näkökulmia aikaisempiin ikäjohtamisesta tehtyihin tutkimuksiin.
Jatkotutkimuksella voisi selvittää, onko opinnäytetyön tulosten perusteella tehty työhyvinvointia edistäviä muutoksia työyksiköissä. Myös mahdollisien muutosten vaikutusta ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin voisi selvittää myöhemmin. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, onko muissa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toimipaikoissa samanlaisia näkemyksiä työhyvinvoinnin tekijöistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Millaisena hoitajat kokevat fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin työssään? 2) Millaisena hoitajat näkevät omat mah-dollisuutensa vaikuttaa työhön ja työhyvinvointiin? 3) Mitkä ovat keskeisiä johtamiseen liittyviä kehittämisalueita työhyvinvoinnissa? Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin Palvelukeskus Kir-konsalmen ja Kangaslammin pienkotikeskuksen yli 45 vuotta täyttäneitä perus-/lähihoitajia, jotka olivat työskennelleet yksiköissä yli viisi vuotta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Työhyvinvointia edistivät yksilöllisyyden huomioiminen, tasapuolinen kohtelu, vaikutusmahdollisuus, työvuorojärjestely, avoimuus, vastavuoroisuus, oppimismahdollisuus, työvoiman riittävä saatavuus ja esimiesten fyysinen läsnäolo.
Työhyvinvoinnin tärkeimpänä tekijänä on kuitenkin työntekijä itse. Omalla käyttäytymisellä vaikutetaan työyhteisön hyvinvointiin. Oman ja toisen työn arvostaminen on perusta positiivisen hengen luomisessa. Ikäjohtamisen toteuttaminen ei kuitenkaan ole ainoastaan esimiehen vastuulla, vaan edellyttää kaikkien työntekijöiden sitoutumista siihen. Tutkimustulokset osoittivat samansuuntaisia näkökulmia aikaisempiin ikäjohtamisesta tehtyihin tutkimuksiin.
Jatkotutkimuksella voisi selvittää, onko opinnäytetyön tulosten perusteella tehty työhyvinvointia edistäviä muutoksia työyksiköissä. Myös mahdollisien muutosten vaikutusta ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin voisi selvittää myöhemmin. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, onko muissa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toimipaikoissa samanlaisia näkemyksiä työhyvinvoinnin tekijöistä.