Kirjallisuuskatsaus sähköisen asioinnin kehityksen vaikutuksista asiakaskokemukseen terveydenhuollossa
Einamo, Emma (2015)
Einamo, Emma
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100115059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100115059
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa ja kokemuksia sähköisen asioinnin kehityksestä ja sen vaikutuksista asiakaskokemukseen hoitotyössä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: Millaisia sähköisiä asiointi palveluja suomalaisessa terveydenhuollossa on käytössä? Millaisia asiakaskokekemuksia sähköisten asiointipalvelujen lisääntyminen ja kehitys tuottaa? Tutkimus on kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on viisi tutkimusraporttia kansallisista sähköisen asioinnin hankkeista. Aineisto käytiin läpi sisällönanalyysia käyttäen.
Tuloksista selviää, että kansalaisilla on melko hyvät valmiudet käyttää terveydenhuollon sähköisiä palveluja. Sairaanhoitopiireissä on keskenään hiukan erilaisia eOmahoito-hankkeita. Pitkäaikaissairailla sähköisen asiakaskokemuksen myötä potilaan oma sitoutuminen hoito-ohjeiden noudattamiseen ja omatoiminen hoito vahvistuvat. Ne toimenpiteet, joissa ammattilaista ei tarvita, potilas pystyy joustavasti hoitamaan sähköisesti. Potilaan hoito suunnitellaan yhdessä ja otetaan huomioon potilaan henkilökohtaiset kyvyt ja mahdollisuudet. Toisen puolesta asioiville kansalaisille sähköiset palvelut antavat asioinnista joustavan ja omaan ajankäyttöön sopivan myönteisen asiakaskokemuksen. Joustavan rutiiniasioinnin lisäksi terveystietoa saa luotettavista ja asiantuntijoiden laatimista palveluportaaleista. Terveystili ja -taltiointi, joihin kansalaisen tiedot tallentuvat, seuraa kansalaista koko eliniän. Asiakaskokemus syntyy, kun tietoja voi sieltä itse tarkastella ja pysyä ajan tasalla omasta terveydestä huolehtimisessa.
Asiakaskokemukset sähköisissä palveluissa tuovat osallistumista ja sitoutumista. Sähköiset palvelut antavat uusia mahdollisuuksia siihen, että asiakas/potilas voi kokea hyvän viestintäyhteyden ammattilaisiin.
Tuloksista selviää, että kansalaisilla on melko hyvät valmiudet käyttää terveydenhuollon sähköisiä palveluja. Sairaanhoitopiireissä on keskenään hiukan erilaisia eOmahoito-hankkeita. Pitkäaikaissairailla sähköisen asiakaskokemuksen myötä potilaan oma sitoutuminen hoito-ohjeiden noudattamiseen ja omatoiminen hoito vahvistuvat. Ne toimenpiteet, joissa ammattilaista ei tarvita, potilas pystyy joustavasti hoitamaan sähköisesti. Potilaan hoito suunnitellaan yhdessä ja otetaan huomioon potilaan henkilökohtaiset kyvyt ja mahdollisuudet. Toisen puolesta asioiville kansalaisille sähköiset palvelut antavat asioinnista joustavan ja omaan ajankäyttöön sopivan myönteisen asiakaskokemuksen. Joustavan rutiiniasioinnin lisäksi terveystietoa saa luotettavista ja asiantuntijoiden laatimista palveluportaaleista. Terveystili ja -taltiointi, joihin kansalaisen tiedot tallentuvat, seuraa kansalaista koko eliniän. Asiakaskokemus syntyy, kun tietoja voi sieltä itse tarkastella ja pysyä ajan tasalla omasta terveydestä huolehtimisessa.
Asiakaskokemukset sähköisissä palveluissa tuovat osallistumista ja sitoutumista. Sähköiset palvelut antavat uusia mahdollisuuksia siihen, että asiakas/potilas voi kokea hyvän viestintäyhteyden ammattilaisiin.