Multippeliskleroosia sairastavan psyykkisen tulen tarve : sairauteen sopeutuminen ja järjestöjen tuki
Kleemola, Tomi; Nikola, Tuulia (2015)
Kleemola, Tomi
Nikola, Tuulia
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101615473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101615473
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia multippeliskleroosia sairastavan psyykkisen tuen tarvetta ja sopeutumista sairauden kanssa elämiseen, sekä sairaanhoitajan ja potilasjärjestöjen tuen saatavuutta, tarpeellisuutta ja yhteistyötä. Jatkossa multippeliskleroosin lyhenteenä käytetään MS-tautia. MS-tauti on yleisin liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus nuorilla aikuisilla. Yleisyys Suomessa on suurimpia maailmassa ja MS-tauti on kolmanneksi suurin työkyvyttömyyseläkkeen päädiagnoosi 16–44-vuotiailla. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa järjestöjen ja terveydenhuollon tarjoamia, psyykkisen tuen palveluita MS-potilaalle tautiin sopeutumisen aikana. Tutkimuskysymyksiksi valittiin 1. Mikä on Multippeliskleroosi ja mitä psyykkisiä oireita se aiheuttaa kirjallisuuden perusteella? 2. Millaista psyykkistä apua MS-tautia sairastava tarvitsee sairauteen sopeutumisessa ja mistä sitä saa? 3. Miten julkinen terveydenhuolto ja potilasjärjestö toimivat yhteistyössä MS-tautia sairastavan sairauteen sopeutumisen tukemisessa? 4. Mikä on sairaanhoitajan tehtävä ja potilasjärjestön merkitys MS-tautia sairastavan sopeutumisessa sairauteen?
Opinnäytetyö on kirjallisuuteen perustuva tutkimus. Opinnäytetyössä on käytetty terveydenhuoltoalaan ja MS-tautiin liittyvää kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia, sekä aiheeseen liittyviä internet-sivuja. Opinnäytetyö etenee niin, että aluksi asetetaan tutkimuskysymykset. Tämän jälkeen perehdytään lähdemateriaaliin ja valitaan mitä lähdemateriaalia käytetään. Lopuksi käsitellystä tiedosta kootaan yhteenveto, jossa selvitetään vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tutkimusten mukaan psyykkistä apua tarjotaan huonosti MS-tautia sairastavalle, vaikka sairauden alkuvaiheessa tarve olisi suuri. Sairastuneet kokivat jääneensä yksin diagnoosin saatuaan. Potilasjärjestöjen tarjoamista tukimuodoista selkeästi tärkeimmäksi nousi vertaistuki. Vertaistuen kautta sairastunut saa täysin erilaista tukea, kuin terveydenhuollon piirissä on saatavilla. Sairaanhoitajan tehtävistä tärkeimpinä esille nousi sairastuneen emotionaalisen tukemisen tärkeys ja varsinkin psyykkisten oireiden tunnistamisen tärkeys ja niihin reagoiminen välittömästi. Hoitotyön ammattilaisten ja potilasjärjestöjen välille pitäisi luoda tiiviimpää yhteistyötä, jotta potilaat saisivat kaiken tarvitsemansa avun. Sairaanhoitajat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä potilasjärjestöjen vertaistukiryhmien kanssa, ohjaamalla potilaita näihin ryhmiin ja antamalla ammatillisen osaamisensa ryhmien käyttöön. Sairaanhoitajien olisi myös tunnistettava potilaiden psyykkiset ongelmat ja kohdattava potilaat sairauden alkuvaiheessa, keskustelemalla ja kuuntelemalla, jotta potilaat eivät tuntisi jäävänsä yksin.
Opinnäytetyö on kirjallisuuteen perustuva tutkimus. Opinnäytetyössä on käytetty terveydenhuoltoalaan ja MS-tautiin liittyvää kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia, sekä aiheeseen liittyviä internet-sivuja. Opinnäytetyö etenee niin, että aluksi asetetaan tutkimuskysymykset. Tämän jälkeen perehdytään lähdemateriaaliin ja valitaan mitä lähdemateriaalia käytetään. Lopuksi käsitellystä tiedosta kootaan yhteenveto, jossa selvitetään vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tutkimusten mukaan psyykkistä apua tarjotaan huonosti MS-tautia sairastavalle, vaikka sairauden alkuvaiheessa tarve olisi suuri. Sairastuneet kokivat jääneensä yksin diagnoosin saatuaan. Potilasjärjestöjen tarjoamista tukimuodoista selkeästi tärkeimmäksi nousi vertaistuki. Vertaistuen kautta sairastunut saa täysin erilaista tukea, kuin terveydenhuollon piirissä on saatavilla. Sairaanhoitajan tehtävistä tärkeimpinä esille nousi sairastuneen emotionaalisen tukemisen tärkeys ja varsinkin psyykkisten oireiden tunnistamisen tärkeys ja niihin reagoiminen välittömästi. Hoitotyön ammattilaisten ja potilasjärjestöjen välille pitäisi luoda tiiviimpää yhteistyötä, jotta potilaat saisivat kaiken tarvitsemansa avun. Sairaanhoitajat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä potilasjärjestöjen vertaistukiryhmien kanssa, ohjaamalla potilaita näihin ryhmiin ja antamalla ammatillisen osaamisensa ryhmien käyttöön. Sairaanhoitajien olisi myös tunnistettava potilaiden psyykkiset ongelmat ja kohdattava potilaat sairauden alkuvaiheessa, keskustelemalla ja kuuntelemalla, jotta potilaat eivät tuntisi jäävänsä yksin.