Kainuun ammattiopiston hyvinvointialan, tekniikan- ja liikenteenalan sekä ravitsemisalan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ruokatottumukset

Abstract

Nuoruusikä on psyykkinen kehitysvaihe, joka sijoittuu lapsuuden ja aikuisuuden välimaastoon. Nuoruusikä on kehityksellisesti nuorelle muutoksen aikaa, sillä nuoruuteen tiiviisti sisältyvä murrosikä eli puberteetti muokkaa nuoren elämää ja kehoa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.

Täysipainoinen ravinto on yksi hyvinvoinnin perusedellytyksistä. Hyvä ravitsemustila kohentaa yleiskuntoa ja täysipainoinen ruokavalio takaa riittävän ravintoaineiden saannin. Apuna täysipainoisen ravinnon koostamiseen Suomessa on käytössä koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa Kainuun ammattiopiston hyvinvointialan, tekniikan- ja liikenteen alan sekä ravitsemisalan opiskelijoiden ruokatottumuksia ja ravitsemustrendejä sekä selvittää kenen toimesta ja millä tavoin he haluaisivat ravitsemusohjauksen toteutuvan. Työmme tavoitteena oli kehittää opiskelijoille mieluisia ravitsemusohjausmenetelmiä, jotta ravitsemusohjaus toteutettaisiin parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Ohjaajina opiskelijoiden ravitsemukseen liittyvissä asioissa voivat toimia esimerkiksi opettajat, kouluruokalan henkilökunta, kouluterveydenhuollon lääkärit ja terveydenhoitajat sekä terveyskeskuksen sairaanhoitajat. Oppijan oppimistyyli määrittelee sen, millaiset ohjausmenetelmät sopivat hänelle parhaiten. Kouluterveydenhuollon työntekijöiden on mahdollista käyttää niin yksilö- kuin ryhmäohjaustakin. Tulevina sairaanhoitajina ravitsemusohjauksen kehittäminen ja osaaminen on perusteltua, koska suurin osa ravitsemusneuvonnasta on sairaan- ja terveydenhoitajien sekä lääkäreiden vastuulla.

Tutkimusaineiston hankimme yhteistyössä toimeksiantajamme kanssa laaditulla kyselylomakkeella ja aineiston analysoimme SPSS -ohjelmaa apuna käyttäen. Tuloksista kävi ilmi, että opiskelijat haluaisivat ravitsemusohjauksen ryhmäohjauksena ja kasvotusten vertaisohjauksena, mieluiten omalta perheeltään ja terveydenhoitajalta. Suurimmalla osalla opiskelijoista ateriarytmi oli säännöllinen, mutta yksittäisen aterian koostamisessa on puutteita. Opinnäytetyömme johtopäätöksenä voidaan todeta, etteivät ammattiopiston opiskelijoiden ruokatottumukset ole suositusten mukaisia ja terveyttä edistäviä. Vihanneksia ja täysjyväviljatuotteita käytetään vähän, sen sijaan sokeroitujen juomien ja kovien rasvojen käyttö on runsasta. Opiskelijoiden ohjaukseen ja tukemiseen tarvitaan resursseja, jotta ravitsemukseen liittyvä ohjaus olisi nuorten hyvinvointia tukevaa.

Youth is a mental phase of development between childhood and adulthood. It is developmentally a time of changes, because puberty shapes a young person’s life and body physically, mentally and socially. Well-balanced nutrition is one condition for well-being. A good nutritional state enhances general health, and well-balanced diet provides sufficient nutrient intake. In Finland there are nutritional recommendations for the whole population which help put together well-balanced nutrition.

The purpose of this thesis was to explore the eating habits and nutrition trends among first-year students at Kainuu Vocational College in three study programs (social services, health and sports, technology and transport, and catering and domestic services) and also find out from whom and how they would want counselling about nutrition. The aim of this thesis was develop student-oriented nutritional counselling methods. Counselling on nutritional matters can be given by, for example, teachers, school canteen staff, doctors, public health nurses working in student health care and nurses in health centers. Learners’ learning styles define which counselling methods suit them best. Student health care staff can employ both individual and group counselling methods. In future also nurses need to know and develop their nutritional counselling skills, because they together with public health nurses and doctors have the main responsibility for nutritional counselling.

The research material was collected with a questionnaire that was designed together with the commissioner and analyzed with the help of the SPSS program. The results showed that students would like nutritional counselling to be given in groups and face to face, and preferably by their own family and a public health nurse. Most students had a regular meal pattern, but there seemed to be some pitfalls in putting together a single meal. In conclusion it can be said that the eating habits of vocational college students are not in accordance with the recommendations and do not promote their health. Vegetables and whole grain products are used only a little: instead sugary drinks and saturated fats are consumed substantially. Counselling and supporting students requires resources so that nutritional counselling would support young people’s well-being.