Äkillinen maksan toiminnan pettäminen - potilaan psyykkinen toipuminen maksansiirron jälkeen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata äkillisen maksan toiminnan pettämisen ja maksansiirron jälkeistä potilaan psyykkistä toipumista. Tavoitteena oli tuottaa yhteistyössä Munuais- ja maksaliitto ry:n kanssa potilasohjausmateriaalia liittyen potilaan psyykkiseen toipumiseen äkillisen maksan toiminnan pettämisen ja maksansiirron jälkeen.

Opinnäytetyö on osa elinsiirtopotilaan hoitotyön kehittämishanketta, joka on alkanut tammikuussa 2014. Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Meilahden Sairaala, HYKS Akuutti, elinluovutuskoordinaattori, Munuais- ja maksaliitto ry:n toiminnanjohtaja ja järjestösuunnittelija, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat ry eli Syke ry. Hankkeen tarkoituksena on kehittää elinsiirtopotilaiden hoitotyötä ja elinsiirtotoimintaa.

Opinnäytetyön toteutuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kolme äkillisen maksan vajaatoiminnan vuoksi maksansiirron saanutta henkilöä. Haastattelut suoritettiin sekä puhelinhaastatteluna että kasvotusten. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen niissä esiin nousseet teemat luokiteltiin ryhmiin, jotka vastasivat tutkimustavoitetta: toipumista edistävät tekijät, toipumista estävät tekijät sekä elämänlaatu.

Tutkimustuloksissa korostuvat emotionaalisen tuen sekä oman asenteen merkitys toipumista edistävänä tekijänä. Myös tiedollinen ja hengellinen tuki sekä hoitohenkilökunnan ammattitaito koettiin toipumista edistävinä tekijöinä. Toipumista estäviä tekijöitä ei haastatteluissa noussut kovin paljon esiin. Negatiiviset kokemukset liittyivät pääosin hoitohenkilökuntaan sekä muiden ihmisten ennakkoluuloihin alkoholismista maksansiirron syynä. Oman elämän merkityksellisyyden ja toisaalta rajallisuuden ymmärtäminen olivat kokemusasiantuntijoiden mukaan tekijöitä, jotka olivat lisänneet elämänlaatua maksansiirron jälkeen verrattuna elämään ennen siirtoa. Kaikilla haastatelluilla oli jokin oma, merkityksellinen, kannatteleva tekijä, jolla oli ollut suurempi positiivinen vaikutus toipumiseen kuin satunnaisilla fyysisen tilan tai mielialan laskuilla.

Tulosten pohjalta luotiin potilaan psyykkistä toipumista tukeva ohjelehtinen äkillisen maksan toiminnan pettämisen ja maksansiirron jälkeen. Ohjelehtistä voidaan käyttää tukimateriaalina potilasohjauksessa, vertaistukiryhmissä sekä yksittäisissä asiakaskontakteissa.

The purpose of this thesis was to describe the patient’s psychological recovery after an acute liver failure and a liver transplantation. The objective was to create material to support the patient’s psychological recovery after an acute liver failure and a liver transplantation in co-operation with the Finnish Kidney and Liver Association.

The thesis is part of a development project on the care of a transplant patient, which has started in January 2014. The cooperating partners of Laurea University of Applied Sciences are the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS), Meilahti Hospital, HUCH Acute, the transplant coordinator, executive director and organisation planner of the Finnish Kidney and Liver Association and the Finnish Heart and Lung Transplant Association. The purpose of the project is to develop the care of a transplant patient and organ harvesting.

Qualitative method was applied in the implementation of this thesis and the data was gathered by theme interviews. Three persons who had had an acute liver failure and a liver transplantation took part in these theme interviews. The interviews were performed as telephone interviews and face-to-face interviews. The interviews were transcribed and the themes emerging in them were categorised in classes that corresponded to the research objectives: matters promoting the recovery, matters prohibiting the recovery and the quality of life.

The results show the significance of emotional support and personal approach as matters promoting the recovery. In addition to this the recovery was promoted through informational and spiritual support as well as the expertise of caretakers. Matters prohibiting the recovery were less emphasised. The negative experiences were mainly related to care takers and the prejudice of outsiders assuming alcoholism as the cause of a liver transplantation. Realising the significance and on the other side the finiteness of person’s own life increased the quality of life after the liver transplantation compared to the life before transplantation according to the experts by experience. All interviewees had their own meaningful and supporting factors that were more important than the occasional poor physical condition or mood swings.

A leaflet supporting the psychological recovery after an acute liver failure and a liver transplantation was created based on the results. The leaflet can be used as supporting material in patient guidance, peer support groups and individual customer contact situations.