Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kartoittaminen ja kehittäminen Kemissä
Jokinen, Juuliska; Järvelä, Riia (2015)
Jokinen, Juuliska
Järvelä, Riia
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015083114208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015083114208
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää teemahaastatteluiden ja nimettömien kyselylomakkeiden avulla miten vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa voisi kehittää Kemissä. Halusimme kuulla sekä työntekijöiden että vanhempien mielipiteen kehittämiskohteista. Vammaisten lasten vanhemmille annoimme mahdollisuuden vastata nimettömästi kyselylomakkeisiin. Aamu- ja iltapäivä-toiminnan työntekijöille toteutimme teemahaastattelut toukokuussa 2015.
Aluksi kartoitimme missä kaikissa Kemin aamu- ja iltapäivätoiminnoissa on vammaisia lapsia asiakkaana. Iltapäivätoimintaa järjestetään Kemissä seitse-mässä eri koulussa, joista kolmessa oli asiakkaana yksi tai useampi vammai-nen lapsi. Vammaisia lapsia oli iltapäivätoiminnoissa yhteensä kymmenen. Jaoimme kyselylomakkeet kymmenelle perheelle, joista viisi vastasi kyselyym-me. Vastausprosentti oli siis 50. Kyselylomakkeen mukana oli saatekirje, jossa kerroimme tutkimuksen tavoitteesta ja tarkoituksesta. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä.
Haastattelimme neljää työntekijää. Yhdestä yksiköstä saimme kaksi haastatte-lua. Halusimme haastatella jokaisesta yksiköstä vähintään yhtä työntekijää, jotta saamme mahdollisimman monipuolisesti tietoa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiskohteista. Teemahaastattelun sekä kyselylo-makkeen kysymykset koskivat samoja asioita.
Työntekijöiden haastatteluista nousi samankaltaisia kehittämiskohteita yksikös-tä riippumatta. Jokaisessa yksikössä oli myös omat kehittämiskohteet, mutta emme opinnäytetyössämme lähde erittelemään mitkä kehittämiskohteet olivat missäkin yksikössä. Vanhempien kyselylomakkeiden vastaukset olivat yhte-neväisiä työntekijöiden haastatteluiden kanssa. Kehittämiskohteet liittyivät muun muassa työntekijäresursseihin ja tiloihin. Kokonaisuudessaan sekä työntekijät että vanhemmat olivat tyytyväisiä vammaisten lasten aamu- ja ilta-päivätoimintaan Kemissä.
Aluksi kartoitimme missä kaikissa Kemin aamu- ja iltapäivätoiminnoissa on vammaisia lapsia asiakkaana. Iltapäivätoimintaa järjestetään Kemissä seitse-mässä eri koulussa, joista kolmessa oli asiakkaana yksi tai useampi vammai-nen lapsi. Vammaisia lapsia oli iltapäivätoiminnoissa yhteensä kymmenen. Jaoimme kyselylomakkeet kymmenelle perheelle, joista viisi vastasi kyselyym-me. Vastausprosentti oli siis 50. Kyselylomakkeen mukana oli saatekirje, jossa kerroimme tutkimuksen tavoitteesta ja tarkoituksesta. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä.
Haastattelimme neljää työntekijää. Yhdestä yksiköstä saimme kaksi haastatte-lua. Halusimme haastatella jokaisesta yksiköstä vähintään yhtä työntekijää, jotta saamme mahdollisimman monipuolisesti tietoa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiskohteista. Teemahaastattelun sekä kyselylo-makkeen kysymykset koskivat samoja asioita.
Työntekijöiden haastatteluista nousi samankaltaisia kehittämiskohteita yksikös-tä riippumatta. Jokaisessa yksikössä oli myös omat kehittämiskohteet, mutta emme opinnäytetyössämme lähde erittelemään mitkä kehittämiskohteet olivat missäkin yksikössä. Vanhempien kyselylomakkeiden vastaukset olivat yhte-neväisiä työntekijöiden haastatteluiden kanssa. Kehittämiskohteet liittyivät muun muassa työntekijäresursseihin ja tiloihin. Kokonaisuudessaan sekä työntekijät että vanhemmat olivat tyytyväisiä vammaisten lasten aamu- ja ilta-päivätoimintaan Kemissä.