”Jalkapallo on niin kivaa, saa uusia ystäviä ja oppii paljon ystäviltä, valmentajilta ja harrastuksesta.” : yhteisöllisyys jalkapallojoukkueessa
Vara, Sanna (2015)
Vara, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111746
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää jalkapallojoukkueessa ilmeneviä yhteisöllisyys- ja kaveruussuhteita, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten hyvin valmentajat ovat tietoisia yhteisöllisyyden tilasta. Tavoitteena oli selvittää, näkevätkö valmentajat joukkueensa yhteisöllisyyden tilan samalla tavoin kuin pelaajat sen kokevat. Tutkin myös, mitkä asiat vaikuttavat, vahvistavat tai hidastavat, yhteisöllisyyden kehittymistä sekä millaisia eroja tyttöjen ja poikien välillä on, kun puhutaan yhteisöllisyydestä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena Helsingin ja Uudenmaan alueella. Aineistona olivat joukkueista tehdyt sosiogrammit, kyselyt sekä haastattelut. Tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyttä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja tarkastella aineistoa kokonaisuutena. Tutkimukseen osallistui 101 pelaajaa kuudesta eri joukkueesta, kolmesta tyttö- ja kolmesta poikajoukkueesta. Pelaajat olivat syntyneet pääasiassa vuonna 2004.
Pelaajien tekemien sosiogrammien perusteella koottiin jokaisen joukkueen sosiogrammi, jolla todennettiin pelaajien kokema yhteisöllisyys. Näitä tuloksia peilattiin valmentajien näkemyksiin. Esiin tulleisiin tuloksiin pyrittiin löytämään vastauksia ja selityksiä pelaajien kyselyn tuloksista.
Suurimmalla osalla pelaajista oli useita ystävyyssuhteita. 101 pelaajan joukossa oli neljä pelaajaa, jotka jäivät ilman ystävyyssuhteita. Yksikään valmentaja ei nimennyt näitä pelaajia, kun kysyttiin hiljaisempia tai ulkopuolelle jääviä. Sosiaalisesti näkyvämmät pelaajat valmentajien oli helpompi nimetä. Tämä vain osoittaa sen, kuinka vaikea valmentajan on nähdä kaikkea joukkueen sisällä tapahtuvaa.
Pelaajien mielestä tärkein ominaisuus pelikaverissa on reiluus ja se, että tämä ei kiusaa. Toiseksi tärkein ominaisuus tyttöjen mielestä on ystävällisyys ja kiltteys, pojilla joukkuepelaaminen ja taitavuus. Tutkittaessa syitä jalkapallon pelaamiseen 50 % pojista kertoi pelaavansa jalkapalloa lajin takia. Tytöillä vastaava osuus oli 24 %. Tytöillä (34 %) suurin syy pelaamiseen olivat kaverit.
Pelaajien mielestä hyvä valmentaja luo treeneihin ja peleihin positiivisen ilmapiirin ja on kannustava sekä ohjaa ja neuvoo. Toiseksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi pelaajat kokevat valmentajan lajiosaamisen. Hyvä valmentaja osaa myös kohdata ja huomioida pelaajan. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla valmentajilla oli vilpitön halu ja motivaatio tehdä työtä pelaajien parhaaksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena Helsingin ja Uudenmaan alueella. Aineistona olivat joukkueista tehdyt sosiogrammit, kyselyt sekä haastattelut. Tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyttä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja tarkastella aineistoa kokonaisuutena. Tutkimukseen osallistui 101 pelaajaa kuudesta eri joukkueesta, kolmesta tyttö- ja kolmesta poikajoukkueesta. Pelaajat olivat syntyneet pääasiassa vuonna 2004.
Pelaajien tekemien sosiogrammien perusteella koottiin jokaisen joukkueen sosiogrammi, jolla todennettiin pelaajien kokema yhteisöllisyys. Näitä tuloksia peilattiin valmentajien näkemyksiin. Esiin tulleisiin tuloksiin pyrittiin löytämään vastauksia ja selityksiä pelaajien kyselyn tuloksista.
Suurimmalla osalla pelaajista oli useita ystävyyssuhteita. 101 pelaajan joukossa oli neljä pelaajaa, jotka jäivät ilman ystävyyssuhteita. Yksikään valmentaja ei nimennyt näitä pelaajia, kun kysyttiin hiljaisempia tai ulkopuolelle jääviä. Sosiaalisesti näkyvämmät pelaajat valmentajien oli helpompi nimetä. Tämä vain osoittaa sen, kuinka vaikea valmentajan on nähdä kaikkea joukkueen sisällä tapahtuvaa.
Pelaajien mielestä tärkein ominaisuus pelikaverissa on reiluus ja se, että tämä ei kiusaa. Toiseksi tärkein ominaisuus tyttöjen mielestä on ystävällisyys ja kiltteys, pojilla joukkuepelaaminen ja taitavuus. Tutkittaessa syitä jalkapallon pelaamiseen 50 % pojista kertoi pelaavansa jalkapalloa lajin takia. Tytöillä vastaava osuus oli 24 %. Tytöillä (34 %) suurin syy pelaamiseen olivat kaverit.
Pelaajien mielestä hyvä valmentaja luo treeneihin ja peleihin positiivisen ilmapiirin ja on kannustava sekä ohjaa ja neuvoo. Toiseksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi pelaajat kokevat valmentajan lajiosaamisen. Hyvä valmentaja osaa myös kohdata ja huomioida pelaajan. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla valmentajilla oli vilpitön halu ja motivaatio tehdä työtä pelaajien parhaaksi.