Lähiesimiestyön kehittäminen : millaista johtamista tarvitaan?

Abstract

Tässä opinnäytetyössä haluttiin kartoittaa nykyinen johtamisen tila HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen Hyvinkään sairaalan lähiesimiestasolla. Tarkoituksena on kartoittaa lähiesimiesjohtamisen nykytila, jotta voidaan nähdä missä asioissa lähiesimiesten johtamista voidaan kehittää. Yhdistimme toimeksiantajan tarpeen saada johtamista käsittelevä opinnäytetyö, ympäristön vallitseva ja muuttuva tilanne sekä oma osaamisemme toteuttaaksemme hoitotyön johtamista käsittelevän tutkimuksellisen opinnäytetyön. Pidimme tärkeänä tarkastella johtamista arkisesta lähiesimiestyön näkökulmasta, jotta pystyttäisiin paremmin ymmärtämään haastateltavien kokemia tilanteita.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Aiheena oli selvittää, millaista johtamista tarvitaan sekä minkälaista on johtaa lähiesimiehenä tällä hetkellä. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa lähiesimiestä. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua ja faktanäkökulmaa.

Tutkimuksessa selvisi, että lähiesimiestyö on muuttunut erilaiseksi kuin ennen. Hoitotyön lähiesimiehiltä vaaditaan monia suoritustason asioita, ja samalla henkilöstöjohtaminen on käynyt entistä vaativammaksi. Lähiesimiehet kokivat myös, että tehtävänkuvien ja roolituksen tarkentaminen selkiyttäisi ja tehostaisi työntekoa. Henkilöstöjohtamisessa työhyvinvointi, kulttuurin muutos, ikäjohtaminen, tunnejohtaminen ja viestintä nousevat esiin haasteellisina johtamisen osa-alueina. Lähiesimiehet kokivat omaan rooliinsa kuuluvan esimerkiksi äidin ja valmentajan roolit. Roolin kerrottiin kuitenkin muuttuvan tilanteen vaatimalla tavalla. Lähiesimiesten johtamistyylissä tärkeinä elementteinä nähtiin kuunteleminen, vuorovaikutus sekä vastuullistaminen. Johtamisen nähtiin perustuvan vahvasti luottamukseen. Haastateltavien mukaan lähiesimiestyön nähtiin tarvitsevan organisaation tukea, jotta tehtävissä voitaisiin onnistua. Työyhteisön tunnetilan koettiin olevan vaihteleva.

Tutkimuksen tuloksia on mahdollista käyttää esimerkiksi HUS:n henkilökunnan ja koko organisaation kehittämiseen, koulutuksien suunnittelussa sekä jatkotutkimuksien pohjana.

The aim of this thesis was to survey the present state of management in the HUS Hyvinkää hospital at the immediate supervisor level. We have combined the clients need for a management perspective study, our own knowledge and the environment`s current and changing condition. We considered it important to know how immediate supervisors felt and saw their job as supervisor. This is why we wanted to examine management from the immediate supervisor`s perspective. The goal of this thesis was to understand what kind of management and leadership is needed in everyday work and also to see which matters could be improved.

The methodology used for this thesis was a qualitative case approach. The data was collected by conducting thematic interviews and eight immediate supervisors were interviewed for the study. The data was analyzed by using thematic and fact view analysis.

The study results indicate that the immediate supervisor job has changed from what it used to be. Nowadays the demands on immediate supervisors include more management work than before and at the same time the human resource management has become more difficult. The supervisors also felt that the specification of their role as a supervisor would make their job more efficient and clear. In the field of human resources culture change, wellbeing at work, age management, communications and emotional intelligence were the most challenging part of everyday work as a supervisor. The supervisors felt that the role of the supervisor needed to be right for the situation on hand. For example sometimes supervisors needed to be like mothers or coaches who listen and solve their co-worker's problems but sometimes they needed to be strong leaders who can make the difficult decisions. The supervisors also thought that the most important thing which leads to successful leadership was trust between co-workers.

The study results can be used for human resource development, organization development, education planning and as basis for further studies.