Kartoitus kuntien ruokapalveluista
Lindroos, Marju (2015)
Lindroos, Marju
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015062913742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015062913742
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Suomen kuntien (N = 304) kunnallisten ruokapalveluiden järjestäminen talousarvioiden perusteella.
Kunnalliset ruokapalvelut olivat suurimmaksi osaksi järjestetty kunnan omana palveluna. Kunnan organisaatiossa ruokapalvelut olivat 17 eri hallintokunnan alaisuudessa. Kunnallisten ruokapalveluiden tuottajina oli yhteensä 23 liikelaitosta tai yhtiötä. Näistä 13 toimi liikelaitoksena, kaksi liikelaitoskuntayhtymänä ja kahdeksan osakeyhtiönä. Kustannustietoutta on kartoitettu yli 20 000 asukkaan kunnista. Kuntien ruokapalveluiden suhde koko kunnan liikevaihtoon keskiarvona oli 2,54 prosenttia. Kunnallisen ruokapalvelun kustannus oli asukasta kohti keskimäärin 170,57 euroa vuodessa. Keskimääräinen ateriasuorite oli 2,91 euroa.
Haastattelun avulla on selvitetty liikelaitos- tai yhtiömuodossa toimivien ruokapalveluiden tuottajien (n = 5) kokemuksia ruokapalveluista. Haastattelujen perusteella ruokapalveluiden toimivuus ja tehokkuus sekä kustannustietoisuus olivat parantuneet. Toiminnan alkuvaiheessa tilaajayhteisön sitoutuminen palveluiden ostamiseen liikelaitokselta tai yhtiöltä oli toiminnan vakiinnuttamisen kannalta tärkeää.
Julkisten ruokapalveluiden haasteena ovat kestävän kehityksen huomioiminen, lähi- ja luomuruuan lisääminen sekä kustannustehokkuus, kilpailutus ja ulkoistaminen. Lähiruoan osuus kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta on arviolta vain 8 prosenttia. Kun kunnallista ruokaa nauttii päivittäin noin kolmannes suomalaisista, niin julkisten ruokapalveluiden tuottajilla on keskeinen merkitys vaikuttaa lähi- ja luomuruoan käyttöön, sekä tätä kautta maaseudun elinvoimaisuuteen.
Kunnalliset ruokapalvelut olivat suurimmaksi osaksi järjestetty kunnan omana palveluna. Kunnan organisaatiossa ruokapalvelut olivat 17 eri hallintokunnan alaisuudessa. Kunnallisten ruokapalveluiden tuottajina oli yhteensä 23 liikelaitosta tai yhtiötä. Näistä 13 toimi liikelaitoksena, kaksi liikelaitoskuntayhtymänä ja kahdeksan osakeyhtiönä. Kustannustietoutta on kartoitettu yli 20 000 asukkaan kunnista. Kuntien ruokapalveluiden suhde koko kunnan liikevaihtoon keskiarvona oli 2,54 prosenttia. Kunnallisen ruokapalvelun kustannus oli asukasta kohti keskimäärin 170,57 euroa vuodessa. Keskimääräinen ateriasuorite oli 2,91 euroa.
Haastattelun avulla on selvitetty liikelaitos- tai yhtiömuodossa toimivien ruokapalveluiden tuottajien (n = 5) kokemuksia ruokapalveluista. Haastattelujen perusteella ruokapalveluiden toimivuus ja tehokkuus sekä kustannustietoisuus olivat parantuneet. Toiminnan alkuvaiheessa tilaajayhteisön sitoutuminen palveluiden ostamiseen liikelaitokselta tai yhtiöltä oli toiminnan vakiinnuttamisen kannalta tärkeää.
Julkisten ruokapalveluiden haasteena ovat kestävän kehityksen huomioiminen, lähi- ja luomuruuan lisääminen sekä kustannustehokkuus, kilpailutus ja ulkoistaminen. Lähiruoan osuus kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta on arviolta vain 8 prosenttia. Kun kunnallista ruokaa nauttii päivittäin noin kolmannes suomalaisista, niin julkisten ruokapalveluiden tuottajilla on keskeinen merkitys vaikuttaa lähi- ja luomuruoan käyttöön, sekä tätä kautta maaseudun elinvoimaisuuteen.