Kuntoutuksen palvelulinjakohtainen kannattavuuslaskenta

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö. MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö tarjoaa kuntoutuspalveluja sairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Kuntoutussäätiö muutti keväällä 2014 Paimion sairaalaan, jolloin kasvaneet kuntoutustilat mahdollistivat useampien perheiden pääsyn kuntoutukseen. Toiminnan laajeneminen, kasvaneet asiakasmäärät ja uusien työntekijöiden rekrytointi nähtiin syinä palvelulinjojen kannattavuuden selvittämiselle. Tutkittaviksi palvelulinjoiksi valittiin vaikeavammaisten lasten yksilöllinen kuntoutus ja kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit. Näiden kahden eri palvelulinjan kannattavuutta selvitettiin resursoinnin eli tiimirakenteen ja suoritteiden näkökulmasta. Kannattavuutta tutkittiin kustannuslaskennan, suoran jakolaskennan, keskimääräiskalkyylien ja ajankäytön seurannan avulla. Kannattavuuslaskelmissa huomioitiin vaihtuvat asiakasmäärät, työntekijämitoitus ja suoritteiden eli kuntoutusvuorokausien lukumäärä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Numeerisen tiedon lisäksi tutkimuksessa käytettiin apuna haastatteluja ja havainnointia. Osallistuvaa havainnointia ja avointa haastattelua käytettiin vahvistamaan numeerista tietoa sekä antamaan laajempaa näkökulmaa kuntoutustyöhön. Laskelmien perusteella saatiin selville kriittinen piste molemmille palvelulinjoille koskien resursointia. Kannattavuuteen vaikutti oleellisesti perheiden määrät sekä niiden koko. Työssä tutkittiin myös molempien palvelulinjojen ajankäyttöä. Suoritekohtaista kannattavuutta selvitettiin laskemalla työtuntien määrää per suorite. Tulokset olivat keskenään hyvin tasaiset vertailtasessa palvelulinjoja ajanjaksolla 2011–2014. Tutkimusta voidaan hyödyntää tulevissa Kelan kilpailutuksissa huomioimalla kulujen jatkuva nousu ja vertaamalla niitä työssä laskettuihin kannattavuuslukuihin. Tulokset ja johtopäätökset ovat salaisia, joten ne ovat poistettu julkisesta opinnäytetyöstä.

The employer of this thesis was the Foundation for the Rehabilitation of Children and Young People, the Mannerheim league for Child Welfare. The foundation offers rehabilitation services for children and youngsters who are either disabled or chronically ill as well as for their families. Rehabilitation is offered also for those who have physical or social problems. In spring 2014 the foundation moved to Paimio, where larger rehabilitation facilities made it possible for more families to get in to rehabilitation. Expansion of operations, increased number of customers and recruiting new employees were the reasons for investigating the productiveness of the rehabilitation’s service lines. The service lines which were chosen to this study were individual family rehabilitation and the group family rehabilitation. Productivity of these two service lines were examined from the point of resourcing and performances. Productivity was researched through cost accounting, direct division, average calculus and following the time spent on job. Changes in amount of customers and amount of employees and performances, as well as the amount of rehabilitation days, were taken into account in calculations of productivity. The research was executed as a qualitative case study. In addition to numeric data interviews and observation were also used in this study. Participating observation and open interview were used to support the numeric data and to give broader point of view to the rehabilitation work. Based on the calculations the critical point of resourcing for both service lines was found. The amount and size of the customer families affected essentially on productivity. Also the allocating time on both service lines was studied. Productivity of performance was studied by counting the amount of the working hours per performance. The results came out to be very similar comparing the results in service lines between 2011 - 2014. This study can be useful in forthcoming Social Insurance Institution of Finland’s competitive tendering by taking into account the continuous raise in prices and comparing them with productiveness numbers, which were counted in this study. The results and conclusions are confidential, so they are not included in public thesis.