Aggressiivisesti käyttäytyvän potilaan kohtaaminen hoitotyössä
Andersen, Asta (2015)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Andersen, Asta
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912973
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Oulun kaupunginsairaalan akuuttivuodeosastolla. Metodologisena lähestymistapana oli toimintatutkimus, jonka ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden (hoitajien) kokemuksia uhka- ja väkivaltatilanteista. Tutkimustehtäväksi muodostui, minkälaisia uhka- ja väkivaltatilanteita hoitajat ovat kokeneet hoitotyössä? Tavoitteena oli kehittää hoitajien valmiuksia kohdata aggressiivinen potilas yhteisten pelisääntöjen ja vuorovaikutusosaamisen avulla. Tutkimusaineisto koostui hoitajien tekemistä Vaarain -turvallisuushavaintoilmoituksista (n=22) sekä hoitajille suunnatusta kyselystä (n=19). Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan hoitajat kokivat fyysistä, sanallista ja pelon väkivaltaa, mikä ilmeni potilaiden aggressiivisena käyttäytymisenä hoitajien päivittäisessä työssä. Hoitajat nimesivät erilaisia asioita, jotka provosoivat potilaiden aggressiota. Erityisesti potilaan muistisairaus saattoi olla aggressiota aiheuttava tekijä. Hoitajat kokivat uhkailuja myös omaisten taholta. Uhka- ja väkivaltatilanteita hoitajat ehkäisivät oman käytöksensä avulla. Rauhallinen ja provosoitumaton käytös sekä ammatillisuuden säilyttäminen haastavissa tilanteissa olivat hoitajien käyttämiä menetelmiä. Myös työkavereilta ja muilta ammattiryhmiltä saatu tuki auttoi hoitajia haastavissa tilanteissa toimimisessa. Hoitajat kokivat tarvitsevansa haastavan, aggressiivisen, potilaan kohtaamiseen koulutusta ja asiantuntijaohjausta. Hoitajille järjestettiin Haastavat vuorovaikutustilanteet -koulutus, jossa käsiteltiin vuorovaikutusosaamista ja hoitajan omaa toimintaa haastavissa tilanteissa toimimisessa. Hoitajat kokivat koulutuksen tarpeelliseksi. Koulutuspalautteiden perusteella (n=19) kehitettäviksi asioiksi nousivat edelleen asiakkaan kohtaaminen, ennakointi, yhteiset toimintaohjeet ja lisäkoulutus.
Toisen syklin tarkoituksena oli hoitajien työn hallinnan tueksi laatia pelisäännöt, haastavan, aggressiivisen potilaan kohtaami-seen, joita noudattamalla selviää myös muiden potilasryhmien kanssa. Ennen pelisääntöjen laatimista hoitajille järjestettiin koulutusta ja luentoja aggressiivisesti käyttäytyvän potilaan kohtaamiseen sekä ennakointiin. Lisäksi kaksi projektiryhmän jäsentä oli työkierrossa psykogeriatrisella osastolla. Koulutuksesta, luennoista ja työkierrosta saatua tietoa hyödynnettiin pelisääntöjen laatimisessa. Pelisäännöt otettiin käyttöön arjen hoitotyössä ja niiden arviointikyselyn tulosten (n=18) perusteella hoitajat käyttivät pelisääntöjä päivittäisessä työssään ja kokivat ne höydyllisiksi.
Edelleen kehitettävinä asioina hoitajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta aggressiivisen potilaan kohtaamiseen, koska koulutus koettiin riittämättömäksi. Koulutusmetodeihin kaivattiin erilaisia menetelmiä, muutakin kuin luentoa tai ryhmätöitä. Toiminnalliset harjoitukset koettiin hyviksi. Työkavereilta ja muilta ammattiryhmiltä saatavaa tukea hoitajat toivoivat olevan edelleen tarjolla riittävästi. Opinnäytetyöprosessi oli ajallisesti lyhyt, ja jatkokehittämisehdotukseksi nouseekin, että pelisäännöistä saatavaa hyötyä tulee selvittää vielä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö on tehty yhdelle osastolle, mutta tulosten ja tuotosten kattavuuden vuoksi niitä voi hyödyntää myös muissa hoitotyön yksiköissä.
Tulosten mukaan hoitajat kokivat fyysistä, sanallista ja pelon väkivaltaa, mikä ilmeni potilaiden aggressiivisena käyttäytymisenä hoitajien päivittäisessä työssä. Hoitajat nimesivät erilaisia asioita, jotka provosoivat potilaiden aggressiota. Erityisesti potilaan muistisairaus saattoi olla aggressiota aiheuttava tekijä. Hoitajat kokivat uhkailuja myös omaisten taholta. Uhka- ja väkivaltatilanteita hoitajat ehkäisivät oman käytöksensä avulla. Rauhallinen ja provosoitumaton käytös sekä ammatillisuuden säilyttäminen haastavissa tilanteissa olivat hoitajien käyttämiä menetelmiä. Myös työkavereilta ja muilta ammattiryhmiltä saatu tuki auttoi hoitajia haastavissa tilanteissa toimimisessa. Hoitajat kokivat tarvitsevansa haastavan, aggressiivisen, potilaan kohtaamiseen koulutusta ja asiantuntijaohjausta. Hoitajille järjestettiin Haastavat vuorovaikutustilanteet -koulutus, jossa käsiteltiin vuorovaikutusosaamista ja hoitajan omaa toimintaa haastavissa tilanteissa toimimisessa. Hoitajat kokivat koulutuksen tarpeelliseksi. Koulutuspalautteiden perusteella (n=19) kehitettäviksi asioiksi nousivat edelleen asiakkaan kohtaaminen, ennakointi, yhteiset toimintaohjeet ja lisäkoulutus.
Toisen syklin tarkoituksena oli hoitajien työn hallinnan tueksi laatia pelisäännöt, haastavan, aggressiivisen potilaan kohtaami-seen, joita noudattamalla selviää myös muiden potilasryhmien kanssa. Ennen pelisääntöjen laatimista hoitajille järjestettiin koulutusta ja luentoja aggressiivisesti käyttäytyvän potilaan kohtaamiseen sekä ennakointiin. Lisäksi kaksi projektiryhmän jäsentä oli työkierrossa psykogeriatrisella osastolla. Koulutuksesta, luennoista ja työkierrosta saatua tietoa hyödynnettiin pelisääntöjen laatimisessa. Pelisäännöt otettiin käyttöön arjen hoitotyössä ja niiden arviointikyselyn tulosten (n=18) perusteella hoitajat käyttivät pelisääntöjä päivittäisessä työssään ja kokivat ne höydyllisiksi.
Edelleen kehitettävinä asioina hoitajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta aggressiivisen potilaan kohtaamiseen, koska koulutus koettiin riittämättömäksi. Koulutusmetodeihin kaivattiin erilaisia menetelmiä, muutakin kuin luentoa tai ryhmätöitä. Toiminnalliset harjoitukset koettiin hyviksi. Työkavereilta ja muilta ammattiryhmiltä saatavaa tukea hoitajat toivoivat olevan edelleen tarjolla riittävästi. Opinnäytetyöprosessi oli ajallisesti lyhyt, ja jatkokehittämisehdotukseksi nouseekin, että pelisäännöistä saatavaa hyötyä tulee selvittää vielä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö on tehty yhdelle osastolle, mutta tulosten ja tuotosten kattavuuden vuoksi niitä voi hyödyntää myös muissa hoitotyön yksiköissä.