Kuivikkeen valmistaminen separoidusta lehmänlannasta lypsykarjatilalla
Saksanen, Sanni-Mari (2015)
Saksanen, Sanni-Mari
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812774
Tiivistelmä
Lypsykarjatilojen karjakoon kasvun myötä monista pieninä pidetyistä kustannuksista on tullut aikaisempaa tärkeämpiä. Maidon hinnan laskun takia tuottajat ovat alkaneet etsiä mahdollisia säästökohteita tiloillaan ja yksi mahdollinen säästökohde voisi olla kuivikkeen valmistaminen separoidusta lehmänlannasta, koska lantaa tulee kuitenkin yleensä aina enemmän kuin sille olisi tarvetta.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on hauholainen lypsykarjatila, joka halusi kokeilla kuivikkeen valmistamista separoidusta kuivajakeesta omalla tilallaan. Työn tavoitteena oli selvittää voidaanko tilaolosuhteissa valmistaa hygieenistä ja kosteutta imevää kuiviketta ja millaisia hankintoja se vaatii tilalle. Työ on jatkoa Taija Taavon 2013 tekemälle opinnäytetyölle lehmän lannan hygienisoituminen kompostoinnissa, jossa tutkittiin separoinnin ja kompostoinnin vaikutuksia lannan hygienisoitumiseen ja valmiin kuivikkeen ominaisuuksia ja sen soveltuvuutta kuivikkeeksi.
Työssä analysoitiin raakalannan eli lietelannan ja valmiin kuivikkeen E.coli- ja koliformimääriä, sekä niiden kuiva-aine pitoisuuksia. Separoidun, kompostoidun ja kuivatun kuivajakeen E.coli- ja koliformi määrät olivat laskeneet havaintorajan alapuolelle, näin ollen voidaan päätellä, että kuivajaetta voidaan sen hygieenisyyden puolesta käyttää kuivikkeena. Kokeen ajankohtana syksy oli huono, sillä ilmankosteus oli niin korkea, että separoidun ja kompostoidun kuivajakeen kuivuminen oli hidasta. Näin ollen jos lämpimiä sisätiloja ei ole käytössä, paras aika valmistaa kuiviketta on alkukevät tai kesä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on hauholainen lypsykarjatila, joka halusi kokeilla kuivikkeen valmistamista separoidusta kuivajakeesta omalla tilallaan. Työn tavoitteena oli selvittää voidaanko tilaolosuhteissa valmistaa hygieenistä ja kosteutta imevää kuiviketta ja millaisia hankintoja se vaatii tilalle. Työ on jatkoa Taija Taavon 2013 tekemälle opinnäytetyölle lehmän lannan hygienisoituminen kompostoinnissa, jossa tutkittiin separoinnin ja kompostoinnin vaikutuksia lannan hygienisoitumiseen ja valmiin kuivikkeen ominaisuuksia ja sen soveltuvuutta kuivikkeeksi.
Työssä analysoitiin raakalannan eli lietelannan ja valmiin kuivikkeen E.coli- ja koliformimääriä, sekä niiden kuiva-aine pitoisuuksia. Separoidun, kompostoidun ja kuivatun kuivajakeen E.coli- ja koliformi määrät olivat laskeneet havaintorajan alapuolelle, näin ollen voidaan päätellä, että kuivajaetta voidaan sen hygieenisyyden puolesta käyttää kuivikkeena. Kokeen ajankohtana syksy oli huono, sillä ilmankosteus oli niin korkea, että separoidun ja kompostoidun kuivajakeen kuivuminen oli hidasta. Näin ollen jos lämpimiä sisätiloja ei ole käytössä, paras aika valmistaa kuiviketta on alkukevät tai kesä.