Espanjalaisen sairaanhoitajan kotoutuminen perusterveydenhuollon työyhteisöön ja eteläpohjalaiseen kulttuuriin
Rahkola, Elina (2015)
Rahkola, Elina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412485
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata espanjalaisten sairaanhoitajien kokemuksia työskentelystä ja kotoutumisesta perusterveydenhuollon työyhteisöön sekä Eteläpohjalaiseen asuinympäristöön ja kulttuuriin tuoden esiin keinoja, joiden avulla voidaan kotoutumisprosessia tukea ja kehittää. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja tutkimuksesta saatujen tulosten avulla pohtia keinoja, joiden avulla voidaan tukea espanjalaisten sairaanhoitajien kotoutumisprosessia perusterveydenhuollon työyhteisöihin sekä Eteläpohjalaiseen asuinympäristöön ja kulttuuriin.
Tutkimusote oli laadullinen ja aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituina ryhmäteemahaastatteluina. Haastateltavina oli yhteensä seitsemän (n=7) espanjalaista sairaanhoitajaa, jotka työskentelivät haastatteluhetkellä perusterveydenhuollon työyhteisöissä Etelä-Pohjanmaalla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat lähtömaakoulutus, organisaation ja työyhteisön tuki, kielitaito, sosiaaliset suhteet, asuminen, eläminen ja vapaa-aika sekä työnkuva. Positiivisina koettiin organisaation tuki, asumisolosuhteet sekä runsas vapaa-aika. Sosiaalisia suhteita ylläpidettiin pääasiassa muiden espanjalaisten kanssa ja suomalaisia ystäviä työyhteisön ulkopuolelta kaivattiin. Työyhteisön tuki koettiin pääasiassa positiivisena, mutta negatiivisiakin kokemuksia oli. Työnkuvaan olivat tyytyväisimpiä ne, jotka saivat tehdä enemmän sairaanhoidollisia työtehtäviä. Kielitaidon puute sekä lähtömaakoulutuksessa saatu negatiivinen tieto suomalaisista ja suomalaisuudesta koettiin ikävänä. Lähtömaa-koulutuksessa olisi toivottu enemmän tietoa uudesta kotikaupungista ja tulevasta työyhteisöstä sekä työnkuvasta ja LOVe-testistä.
Tutkimusote oli laadullinen ja aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituina ryhmäteemahaastatteluina. Haastateltavina oli yhteensä seitsemän (n=7) espanjalaista sairaanhoitajaa, jotka työskentelivät haastatteluhetkellä perusterveydenhuollon työyhteisöissä Etelä-Pohjanmaalla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat lähtömaakoulutus, organisaation ja työyhteisön tuki, kielitaito, sosiaaliset suhteet, asuminen, eläminen ja vapaa-aika sekä työnkuva. Positiivisina koettiin organisaation tuki, asumisolosuhteet sekä runsas vapaa-aika. Sosiaalisia suhteita ylläpidettiin pääasiassa muiden espanjalaisten kanssa ja suomalaisia ystäviä työyhteisön ulkopuolelta kaivattiin. Työyhteisön tuki koettiin pääasiassa positiivisena, mutta negatiivisiakin kokemuksia oli. Työnkuvaan olivat tyytyväisimpiä ne, jotka saivat tehdä enemmän sairaanhoidollisia työtehtäviä. Kielitaidon puute sekä lähtömaakoulutuksessa saatu negatiivinen tieto suomalaisista ja suomalaisuudesta koettiin ikävänä. Lähtömaa-koulutuksessa olisi toivottu enemmän tietoa uudesta kotikaupungista ja tulevasta työyhteisöstä sekä työnkuvasta ja LOVe-testistä.