Urheiluun liittyviä mobiilisovelluksia B2B-mallilla tuottavien startup-yritysten kansainvälistymissuunnitelmat – kartoitus Norest Consulting Oy:lle
Kuusela, Sari (2015)
Kuusela, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505259992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505259992
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Norest Consulting Oy:lle potentiaalisten asiakkaiden kartoitus. Työssä keskityttiin urheiluun liittyviä mobiilisovelluksia B2B-mallilla tuottaviin startup-yrityksiin. Tavoitteena oli tutkia soveltuvien asiakkaiden kansainvälistymissuunnitelmia, kansainvälistymiseen liittyviä haasteita sekä kiinnostusta Espanjan ja espanjankielisiin markkinoihin.
Teoreettinen viitekehys muodostettiin born global –yrityksiin ja kansainvälistymiseen liittyvistä artikkeleista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Potentiaalisia asiakkaita etsittiin Tekesin julkisista rekistereistä, muun muassa nuoret innovatiiviset yritykset –rahoitukseen hyväksyttyjä yrityksiä seulomalla. Soveltuvien yritysten kansainvälistymissuunnitelmia selvitettiin laadullisella tutkimuksella, jonka menetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tutkimukseen osallistuneet yritykset kansainvälistyivät joko välittömästi tai viimeistään kolmen vuoden kuluttua toiminnan käynnistymisestä. Ulkomaankaupan osuuden kehittymisestä kokonaisliikevaihtoon verrattuna ei saatu tarkkoja tietoja. Markkinoiden valinnassa fyysistä tai psyykkistä etäisyyttä ei pääsääntöisesti pidetty kovin merkityksellisenä. Kansainvälistymistapana käytettiin vientiä, millään yrityksellä ei ollut esimerkiksi myyntikonttoria ulkomailla. Suurin osa teki yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa, ja palveluita levitettiin myös olemassa olevan käyttäjäkunnan avulla.
Kansainvälistymisen suurimpina haasteina nousivat esille eri maiden erilaiset yhteiskunnalliset rakenteet, esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiden, työterveysyhtiöiden ja kuntoutustahojen maittain vaihtelevat roolit. Maakohtainen perehtyminen edellyttäisi resursseja, joita startup-yrityksillä oli vähän. Kova kansainvälinen kilpailu mainittiin niin ikään isona haasteena.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset toimivat jo Espanjassa, eivätkä sillä hetkellä hakeneet aktiivisesti lisävoimia Espanjan tai espanjankielisten markkinoiden suhteen.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että yritykset toimivat verkostoissa mahdollisuuksia avoimella asenteella etsien. Asiakkaat odottavat yhä kokonaisvaltaisempia, sulavasti yhdessä toimivia palveluita, mikä johtanee siihen, että yritykset tekevät tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi.
Jatkotutkimusehdotus voisi liittyä esimerkiksi kumppanuuksien ja verkostojen merkitykseen startup-yritysten kansainvälistymisessä.
Teoreettinen viitekehys muodostettiin born global –yrityksiin ja kansainvälistymiseen liittyvistä artikkeleista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Potentiaalisia asiakkaita etsittiin Tekesin julkisista rekistereistä, muun muassa nuoret innovatiiviset yritykset –rahoitukseen hyväksyttyjä yrityksiä seulomalla. Soveltuvien yritysten kansainvälistymissuunnitelmia selvitettiin laadullisella tutkimuksella, jonka menetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tutkimukseen osallistuneet yritykset kansainvälistyivät joko välittömästi tai viimeistään kolmen vuoden kuluttua toiminnan käynnistymisestä. Ulkomaankaupan osuuden kehittymisestä kokonaisliikevaihtoon verrattuna ei saatu tarkkoja tietoja. Markkinoiden valinnassa fyysistä tai psyykkistä etäisyyttä ei pääsääntöisesti pidetty kovin merkityksellisenä. Kansainvälistymistapana käytettiin vientiä, millään yrityksellä ei ollut esimerkiksi myyntikonttoria ulkomailla. Suurin osa teki yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa, ja palveluita levitettiin myös olemassa olevan käyttäjäkunnan avulla.
Kansainvälistymisen suurimpina haasteina nousivat esille eri maiden erilaiset yhteiskunnalliset rakenteet, esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiden, työterveysyhtiöiden ja kuntoutustahojen maittain vaihtelevat roolit. Maakohtainen perehtyminen edellyttäisi resursseja, joita startup-yrityksillä oli vähän. Kova kansainvälinen kilpailu mainittiin niin ikään isona haasteena.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset toimivat jo Espanjassa, eivätkä sillä hetkellä hakeneet aktiivisesti lisävoimia Espanjan tai espanjankielisten markkinoiden suhteen.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että yritykset toimivat verkostoissa mahdollisuuksia avoimella asenteella etsien. Asiakkaat odottavat yhä kokonaisvaltaisempia, sulavasti yhdessä toimivia palveluita, mikä johtanee siihen, että yritykset tekevät tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi.
Jatkotutkimusehdotus voisi liittyä esimerkiksi kumppanuuksien ja verkostojen merkitykseen startup-yritysten kansainvälistymisessä.