Opeta etänä – Vinkkejä ammattikorkeakoulutuksen etäopetuspohjaiseen toteutukseen
Saukkoriipi, Sanna; Rousu, Sakari (2015)
Lapin AMK
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-089-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-089-7
Tiivistelmä
Kirjastoasetus uudistui vuonna 2010, ja sen mukaan yleisten kirjastojen henkilökun¬nasta vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto (ks. Valtioneuvoston asetus kirjastoista 6.6.2013/406). Vuonna 2006 tehdyn arvioinnin mukaan 35 prosen¬tilla Lapin yleisissä kirjastoissa työskentelevillä oli korkeakoulututkinto (Ihanamäki 2014). Lapin kirjastojen avoimet virat eivät ole houkutelleet Oulussa tai muualla Suo¬messa opiskelleita, eikä virkoja välttämättä saatu täytettyä. Tämän vuoksi oli tarvetta järjestää koulutusta kohdennettuna Lappiin sitoutuneille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua esimerkiksi työn tai elämäntilanteen vuoksi koulutukseen, joka toteutetaan Oulussa tai muualla Suomessa.
1.1 KIRJASTOALAN OSAAMISTA LAPPIIN -HANKE (KIRLAPPI)
Syksyllä 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (KTAMK; nykyinen Lapin am¬mattikorkeakoulu) ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Oamk; nykyinen Oulun ammattikorkeakoulu) käynnistivät KIRLAPPI-hankkeen, jonka yksi keskeisin tehtävä oli luoda toimivat puitteet etäpainotteiselle kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomi¬koulutukselle. Tällöin koulutukseen voi osallistua omalta paikkakunnalta ottaen huomioon Lapin pitkät välimatkat. Oamk vastasi kirjastoalan ammattikorkeakoulu¬tuksen sisältöosaamisesta, ja KTAMK vastasi verkko-opetusosaamisesta sekä liiketa¬louden ja kulttuurialan sisältöosaamisesta. ESR-hankkeella tuettiin uuden koulutus¬palveluohjeistuksen kehittämistä, ja opetus järjestettiin Oamkin perusrahoituksella. Ohjeistusta hyödyntäen voidaan jatkossakin toteuttaa tulevia tutkintoon johtavia koulutuksia hajautetun etä- ja verkko-opetuksen keinoin.
Projektin tuloksena syntyi kirjastoalan tutkintoon johtavan ammattikorkeakoulu¬tuksen etäopetuspohjainen toteutusohjeistus, jota Oamk voi hyödyntää jatkossa kirjasto ja tietopalvelualan tradenomikoulutuksessa. Ohjeistusta voidaan hyödyntää sellaisenaan esimerkiksi muille alueille kohdennettuna, tai sen osia voidaan hyödyn¬tää ammatillisessa täydennyskoulutuksessa, erilaisissa koulutushankkeissa tai alan perusopetuksen tukena. Ohjeistusta voidaan lisäksi räätälöidysti hyödyntää muiden koulutusalojen etäopetuksessa tai etäopetuksen kehittämisen apuna.
1.2 TUKIPALVELUIDEN ROOLI ETÄOPETUKSESSA
Perinteisen luokkahuoneopetuksen siirtäminen verkkoon vaatii ymmärrystä verkko¬pedagogiikasta, ohjelmistojen ja laitteistojen tuomista mahdollisuuksista sekä rajoitteista. Verkko-opetus on parhaimmillaan paikasta riippumatonta, avointa ja vuoro¬vaikutteista kommunikointia opettajan johdolla.
Kun opetusta aletaan siirtää verkkoon, tukipalveluiden mukanaolo jo suunnittelu¬vaiheessa on tärkeää, koska tukipalveluilla on tiedossa organisaation senhetkiset
mahdollisuudet ohjelmistojen ja välineiden osalta sekä asiantuntijuus verkon tuomis¬ta mahdollisuuksista etäopetuksen tuottamiseen.
Tukipalveluiden tehtävänä on myös perehdyttää opettajat ja opiskelijat etäopetuk¬sessa käytettäviin välineisiin ja ohjelmistoihin sekä aktiivisesti etsiä uusia mahdolli¬suuksia etäopetuksen monipuolistamiseen. Tukipalvelut etenevät koulutuksissa kui¬tenkin yksilöllisesti opettajan tarvitsemien ominaisuuksien ja valmiuksien mukaan. Opiskelijoiden perehdytyksiä järjestetään sitä mukaa, kun uusia välineitä tai ohjel¬mistoja otetaan käyttöön.
Tukipalvelut tarjoavat reaaliaikaista tukea opetuksen aikana sekä tukee synkronis¬ta ja asynkronista opetusta myös virka-ajan ulkopuolella, jolloin suuri osa opiskelus¬ta tapahtuu. Tukipalvelut julkaisevat luennoista tehdyt tallenteet keskitetysti, jolloin varmistetaan tallenteiden nopea saatavuus.
Etäopiskelussa opiskelijat pyritään ryhmäyttämään ja tutustuttamaan toimijoihin koulutuksen alkuvaiheessa mielellään lähitapaamisessa tai vaihtoehtoisesti järjestä¬mällä virtuaalisia tutustumiskeskusteluja. Ohjausympäristö toimii opiskelijoiden koulutuksenaikaisena opintotoimistona ja opiskelun keskiönä kaikelle toiminnalle. Lisäksi ohjausympäristö tukee opiskelijoiden ryhmäytymistä esimerkiksi keskustelu¬alueiden kautta.
Koulutuksen aikainen seuraaminen tehdään säännöllisesti erilaisten oppimista mittaavien tehtävien avulla. Opiskelijoiden tekemät itsearvioinnit auttavat heitä huo¬maamaan menestymistä tukevat tai sitä hidastavat toiminnot opiskelussaan, kun it¬searviointia tehdään säännöllisesti. Opettajan tulee antaa opiskelijoille palaute mah¬dollisimman nopeasti ja ymmärrettävästi opintojakson päätyttyä.
Toimivan tukipalvelun läsnäolo oppituntien ja koko koulutuksen aikana pienentää riskejä epäonnistumisiin, jotka johtuvat esimerkiksi teknisistä ongelmista, riittämät¬tömistä taidoista tai tietoteknisistä puutteista. Yksi tukipalvelun tärkeistä tehtävistä on madaltaa fyysisen ja virtuaalisen opetuksen rajoja ja minimoida tietotekniikasta johtuvia paineita opettajilta ja opiskelijoilta. Tämä ennaltaehkäisee opiskelijoiden keskeyttämistä ja opettajien turhautumista.
1.1 KIRJASTOALAN OSAAMISTA LAPPIIN -HANKE (KIRLAPPI)
Syksyllä 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (KTAMK; nykyinen Lapin am¬mattikorkeakoulu) ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Oamk; nykyinen Oulun ammattikorkeakoulu) käynnistivät KIRLAPPI-hankkeen, jonka yksi keskeisin tehtävä oli luoda toimivat puitteet etäpainotteiselle kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomi¬koulutukselle. Tällöin koulutukseen voi osallistua omalta paikkakunnalta ottaen huomioon Lapin pitkät välimatkat. Oamk vastasi kirjastoalan ammattikorkeakoulu¬tuksen sisältöosaamisesta, ja KTAMK vastasi verkko-opetusosaamisesta sekä liiketa¬louden ja kulttuurialan sisältöosaamisesta. ESR-hankkeella tuettiin uuden koulutus¬palveluohjeistuksen kehittämistä, ja opetus järjestettiin Oamkin perusrahoituksella. Ohjeistusta hyödyntäen voidaan jatkossakin toteuttaa tulevia tutkintoon johtavia koulutuksia hajautetun etä- ja verkko-opetuksen keinoin.
Projektin tuloksena syntyi kirjastoalan tutkintoon johtavan ammattikorkeakoulu¬tuksen etäopetuspohjainen toteutusohjeistus, jota Oamk voi hyödyntää jatkossa kirjasto ja tietopalvelualan tradenomikoulutuksessa. Ohjeistusta voidaan hyödyntää sellaisenaan esimerkiksi muille alueille kohdennettuna, tai sen osia voidaan hyödyn¬tää ammatillisessa täydennyskoulutuksessa, erilaisissa koulutushankkeissa tai alan perusopetuksen tukena. Ohjeistusta voidaan lisäksi räätälöidysti hyödyntää muiden koulutusalojen etäopetuksessa tai etäopetuksen kehittämisen apuna.
1.2 TUKIPALVELUIDEN ROOLI ETÄOPETUKSESSA
Perinteisen luokkahuoneopetuksen siirtäminen verkkoon vaatii ymmärrystä verkko¬pedagogiikasta, ohjelmistojen ja laitteistojen tuomista mahdollisuuksista sekä rajoitteista. Verkko-opetus on parhaimmillaan paikasta riippumatonta, avointa ja vuoro¬vaikutteista kommunikointia opettajan johdolla.
Kun opetusta aletaan siirtää verkkoon, tukipalveluiden mukanaolo jo suunnittelu¬vaiheessa on tärkeää, koska tukipalveluilla on tiedossa organisaation senhetkiset
mahdollisuudet ohjelmistojen ja välineiden osalta sekä asiantuntijuus verkon tuomis¬ta mahdollisuuksista etäopetuksen tuottamiseen.
Tukipalveluiden tehtävänä on myös perehdyttää opettajat ja opiskelijat etäopetuk¬sessa käytettäviin välineisiin ja ohjelmistoihin sekä aktiivisesti etsiä uusia mahdolli¬suuksia etäopetuksen monipuolistamiseen. Tukipalvelut etenevät koulutuksissa kui¬tenkin yksilöllisesti opettajan tarvitsemien ominaisuuksien ja valmiuksien mukaan. Opiskelijoiden perehdytyksiä järjestetään sitä mukaa, kun uusia välineitä tai ohjel¬mistoja otetaan käyttöön.
Tukipalvelut tarjoavat reaaliaikaista tukea opetuksen aikana sekä tukee synkronis¬ta ja asynkronista opetusta myös virka-ajan ulkopuolella, jolloin suuri osa opiskelus¬ta tapahtuu. Tukipalvelut julkaisevat luennoista tehdyt tallenteet keskitetysti, jolloin varmistetaan tallenteiden nopea saatavuus.
Etäopiskelussa opiskelijat pyritään ryhmäyttämään ja tutustuttamaan toimijoihin koulutuksen alkuvaiheessa mielellään lähitapaamisessa tai vaihtoehtoisesti järjestä¬mällä virtuaalisia tutustumiskeskusteluja. Ohjausympäristö toimii opiskelijoiden koulutuksenaikaisena opintotoimistona ja opiskelun keskiönä kaikelle toiminnalle. Lisäksi ohjausympäristö tukee opiskelijoiden ryhmäytymistä esimerkiksi keskustelu¬alueiden kautta.
Koulutuksen aikainen seuraaminen tehdään säännöllisesti erilaisten oppimista mittaavien tehtävien avulla. Opiskelijoiden tekemät itsearvioinnit auttavat heitä huo¬maamaan menestymistä tukevat tai sitä hidastavat toiminnot opiskelussaan, kun it¬searviointia tehdään säännöllisesti. Opettajan tulee antaa opiskelijoille palaute mah¬dollisimman nopeasti ja ymmärrettävästi opintojakson päätyttyä.
Toimivan tukipalvelun läsnäolo oppituntien ja koko koulutuksen aikana pienentää riskejä epäonnistumisiin, jotka johtuvat esimerkiksi teknisistä ongelmista, riittämät¬tömistä taidoista tai tietoteknisistä puutteista. Yksi tukipalvelun tärkeistä tehtävistä on madaltaa fyysisen ja virtuaalisen opetuksen rajoja ja minimoida tietotekniikasta johtuvia paineita opettajilta ja opiskelijoilta. Tämä ennaltaehkäisee opiskelijoiden keskeyttämistä ja opettajien turhautumista.