Raepuhalluksen vaikutus teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin
Heikkala, Henri (2015)
Heikkala, Henri
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312043
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkia raepuhalluksen vaikutusta teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin. Ongelmana oli mahdollinen raepuhalluksen aiheuttama muutos SSAB:n terästuotannon testausten tuloksiin. Jokaisesta valssatusta levystä leikataan vetokoetta varten testikappaleet, jotka tulevaisuudessa puhdistettaisiin valssaushilseestä raepuhaltamalla. Tavoitteena oli selvittää, aiheuttaako raepuhallus muutosta testituloksiin vetokokeessa, sekä antaa selvitys siitä, onko raepuhallus hyväksyttävä menetelmä testikappaleiden puhdistukseen. Raepuhalluksen käyttö teollisuudessa on hyvin tunnettu menetelmä väsymislujuuden parannukseen, mutta sen vaikutuksen laajuus erikoisteräksiin on vähemmän tunnettu. Tämä työn tarkoituksena oli antaa suuntaava käsitys raepuhalluksen vaikutuksista SSAB:n erikoisteräksiin.
Työn toiminnallisessa osuudessa tutkittiin raepuhalluksen vaikutusta kolmeen eri teräslaatuun, S355, Optim 700 ja Raex 400. Kyseisistä teräslaaduista tehtiin kaksi vetokoesarjaa, puhallettu ja puhaltamaton eri paksuuksilla, joille suoritettiin tilastollinen tarkastelu t-testin avulla.
Lopputuloksena todettiin, että raepuhallus aiheuttaa pienen muutoksen vetokokeen tuloksiin S355-, ja Optim 700-teräslaadulla, Reax 400-teräslaadulla raepuhallus vaikutti ainoastaan 6 mm kokonaisvenymään. Kyseiset muutokset eivät kuitenkaan olleet niin merkittävä, että raepuhallus ei olisi hyväksyttävä menetelmä testikappaleiden puhdistukseen.
Raepuhalluksen vaikutuksen vetokokeeseen todettiin olevan suurempi Optim 700-teräslaatuun 1,30 prosentin muutoksella 8 mm paksuisen testikappaleen murtolujuudessa, kuin S355-rakenneteräksessä. Raex 400-teräslaadussa raepuhallus aiheutti muokkauslujittumisen, joka aiheutti suhteellisen suuren -7,374 prosentin muutoksen kokonaisvenymän tulokseen 6 mm paksuudessa.
Työn toiminnallisessa osuudessa tutkittiin raepuhalluksen vaikutusta kolmeen eri teräslaatuun, S355, Optim 700 ja Raex 400. Kyseisistä teräslaaduista tehtiin kaksi vetokoesarjaa, puhallettu ja puhaltamaton eri paksuuksilla, joille suoritettiin tilastollinen tarkastelu t-testin avulla.
Lopputuloksena todettiin, että raepuhallus aiheuttaa pienen muutoksen vetokokeen tuloksiin S355-, ja Optim 700-teräslaadulla, Reax 400-teräslaadulla raepuhallus vaikutti ainoastaan 6 mm kokonaisvenymään. Kyseiset muutokset eivät kuitenkaan olleet niin merkittävä, että raepuhallus ei olisi hyväksyttävä menetelmä testikappaleiden puhdistukseen.
Raepuhalluksen vaikutuksen vetokokeeseen todettiin olevan suurempi Optim 700-teräslaatuun 1,30 prosentin muutoksella 8 mm paksuisen testikappaleen murtolujuudessa, kuin S355-rakenneteräksessä. Raex 400-teräslaadussa raepuhallus aiheutti muokkauslujittumisen, joka aiheutti suhteellisen suuren -7,374 prosentin muutoksen kokonaisvenymän tulokseen 6 mm paksuudessa.