Turvallisuuskulttuurin luominen oppilaitokseen

Abstract

Tilanne organisaatiossa saattaa olla sellainen että organisaatiosta puuttuu turvallisuuskulttuuri kokonaan. Seikka saattaa ilmetä siten, että johdolla ja henkilökunnalla ei ole selkeätä kuvaa orga-nisaation turvallisuuden tasosta, tällöin koko organisaatiossa vallitsee tietämättömyys turvallisuusjärjestelyistä ja erilaisista toimintamalleista. Vastuu- ja tehtäväjako ovat epäselvät ja organisaatiossa ei tiedosteta mitkä ovat esimerkiksi organisaation lakivelvoitteet.

Pelastustoimi on omalta osaltaan lanseerannut omatoimisen varautumisen auditointimallin. Suorittaessaan palotarkastuksia, valtakunnan Palolaitokset voivat auditointimallin avulla mitata organisaation turvallisuustasoa palo- ja pelastustoiminnan näkökulmasta. Kyseisen mallin mukaisen palotarkastuksen yhteydessä ilmeni että Vaasan kaupungin II-asteen oppilaitoksessa, Vaasan ammattiopistossa, oli vakavia puutteita jokaisessa tarkastettavassa osa-alueessa. Päällimmäiset puutteet liittyivät järjestelmälliseen työskentelyyn, henkilökunnan osaamiseen tasoon sekä epäselvyyksiin johdon tehtävistä ja vastuista. Turvallisuuskulttuurissa oli havaittavissa vakavia puutteita. Johtuen palotarkastuksen tuloksesta, tehtiin päätös saattaa koko Vaasan kaupungin II-asteen koulutuksen oppilaitokset sellaiseen kuntoon, että ne vastaisivat omatoimisen varautumisen auditointimallin kriteereitä.

Aikaisemmin organisaatiot pystyivät eri Pelastuslaitosten sivuilta hakemaan malleja pelastussuunnitelmista, joiden pohjalta voitiin laatia oma pelastussuunnitelma. Kuitenkin Pelastuslaitos on pääosin poistanut mallit, koska ne ohjasivat laadintaa liiaksi siten, että erilaisilla organisaatioilla oli liian samankaltaiset pelastussuunnitelmat, jotka eivät siten vastaa organisaation todellista tilannetta. Ongelmana tässä on se, että nyt netistä enää löytyvät pelastussuunnitelmamallit vastaavat huonommin omatoimisen varautumisen auditointimallin vaatimuksia.

Vaasan kaupungin II-asteen koulutuksessa päätettiin laatia pelastussuunnitelmat käänteisellä prosessilla siten, että noudattamalla auditointimallin runkoa ja vastaamalla auditointimallin kriteereihin laadittiin pelastussuunnitelma. Laaditun pelastussuunnitelman ja siitä johtuvan käytännön työn seurauksena oli selkeästi havaittavissa myös muutos kohti parempaa turvallisuuskulttuuria. Mielen-kiinnon kohteeksi muodostui siten kysymys voiko auditointimallin mukaan laadittua pelastussuunnitelmaa käyttää turvallisuuskulttuurin muodostamiseen organisaatioon, josta sellainen puuttuu tai on alhaisella tasolla.

Tämän päättötyön tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että se on mahdollista, mutta vaatii itse suunnittelutyössä lakivelvoitteiden ja auditointimalli kriteereiden tueksi jotain lisää. Tämä lisä voisi tulevaisuudessa olla jokin muotoinen työkalu, joka vielä odottaa luomistaan. Toinen vaihtoehto on se, että pelastussuunnitelman kokoava henkilö omaa vahvan turvallisuusalan osaamisen.

A culture of safety may not exist in some organizations. The management and the staff may be ignorant of the security arrangements and procedures. The division of responsibilities and duties may be unclear, and people may not be aware of, for example, the organization’s legal obligations. There may not be clear understanding of the level of security in the organization.

The emergency services have launched an auditing model for organization-based preparedness. When carrying out fire inspections, the auditing model enables the nation’s fire departments to measure the level of security in an organization from the fire and emergency services’ point of view. When a fire inspection was completed in accordance with the aforementioned model at Vaasa Vocational Institute (a vocational upper secondary education institute in the city of Vaasa), severe deficiencies were observed in every field under scrutiny. The most obvious deficiencies were related to procedures, the level of know-how of the staff and confusion about the duties and responsibilities of the management. Severe deficiencies were observable in the culture of safety. As a result of the conclusions of the fire inspection, a decision was made to bring all the upper secondary education institutes in Vaasa to a level in which they would meet the criteria of the auditing model.

In the past, organizations were able to find rescue plan models on the websites of the emergency services, based on which they could draw up their own rescue plans. However, the emergency services in Ostrobothnia have removed the models from their website as it was seen that they could easily lead to one-size-fits-all rescue plans that don’t take the demands of various organizations into consideration. In addition to this, the rescue models that may still be found on the Internet may only unsatisfactorily meet the demands of the organization-based preparedness auditing model.

A decision was made to draw up the rescue plans for the town of Vaasa’s upper secondary education by an inverse process following the framework and answering the criteria of the auditing model. As a result of the completed and implemented rescue plan, an improvement towards better security culture became apparent. A matter of particular interest was if a rescue plan completed in accordance with the auditing model could be used to create a safety culture in an organization where such culture does not exist or only exists at a low level.

The conclusions suggest that it can be done, but more support is needed in the planning of the rescue plan to meet the legal demands and the criteria of the auditing model. In the future, a help-tool may need to be created for people who don't have experience in creating rescue plans. Otherwise the expertise of a professional with a deep understanding of the security branch may be utilized