Käyttäjäkeskeisen suunnittelun eri menetelmien soveltuvuus ikäihmisille kehitettävien mobiilisovellusten suunnitteluun Case: COM’ON
Kuikka, Heidi (2015)
Kuikka, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229722
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset käyttäjäkeskeiset tiedonkeruumenetelmät soveltuvat ikäihmisille kehitettävien mobiilisovellusten suunnittelu- ja kehitystyöhön.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin tapaustutkimuksena. Työn viitekehyksenä toimi sekä ISO 9241-11 että ISO 9241-210 standardit. ISO 9241-11 standardissa määritellään käytettävyyden käsite, ja ISO 9241-210 pitää sisällään vuorovaikutteisten tietojärjestelmien käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin.
Tiedonkeruumenetelmistä paneuduttiin tarkemmin COM’ON-projektissa käytettyihin menetelmiin, niiden teoriaan sekä niistä saatuihin tuloksiin. COM’ON–projektin tavoitteena oli suunnitella, kehittää ja rakentaa ikäihmisten tarpeita vastaavaa mobiilisovellus, joka tukisi ikäihmisiä omatoimisten, ulkona tehtävien matkojen aikana. COM’ON-projektissa mobiilisovellusta kehitettiin käyttäjälähtöisesti. Projektissa sovellettiin useita erilaisia osallistavia sekä käyttäjäkeskeisiä tiedonkeruumenetelmiä läpi koko käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin ajan.
COM’ON-projektin materiaalien ja projektissa tehtyjen analyysien, sekä aiheeseen liittyvän teorian pohjalta loin mallin erilaisten tiedonkeruumenetelmien soveltuvuudesta ikäihmisille kehitettävien mobiilisovellusten suunnittelu ja kehitystyöhön käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin eri vaiheiden aikana.
Suunnittelutyön tulee lähteä liikkeelle ennen kaikkea kohderyhmän tarpeista. Ikäihmisten tarpeista, haluista ja unelmista saadaan syvällistä käyttäjätietoa osallistavien menetelmien sekä etnografian avulla. Osallistavien menetelmien avulla luodaan lisäksi keskustelua, ja ymmärrystä sidosryhmien välille projektin edetessä. Paperiprototyyppien testaamisella arvioidaan suunnitteluratkaisuja loppukäyttäjillä, ennen kuin varsinainen sovelluksen koodaustyö aloitetaan. Toimivien prototyyppien testaamisen avulla saadaan ensimmäistä kertaa kehitteillä olevan sovelluksen elinkaaren aikana tietoa sen vuorovaikutteisuudesta ja istuvuudesta tosiasiallisille loppukäyttäjille suunnitellussa käyttöympäristössä. Näiden menetelmien rinnalla projektissa on käytettävä lisäksi muita perinteisempiä menetelmiä projektikohtaisten tavoitteiden mukaisesti.
Ikäihmisille kehitettävien mobiilisovellusten suunnittelu- ja kehitystyössä tulee käyttää käyttäjäkeskeistä suunnittelumallia, ja sen apuna projektiin sopivia osallistavia ja käyttäjäkeskeisiä tiedonkeruumenetelmiä. Näiden avulla saadaan aikaan ikääntyvien tarpeita vastaavia mobiilisovelluksia, joiden avulla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin tapaustutkimuksena. Työn viitekehyksenä toimi sekä ISO 9241-11 että ISO 9241-210 standardit. ISO 9241-11 standardissa määritellään käytettävyyden käsite, ja ISO 9241-210 pitää sisällään vuorovaikutteisten tietojärjestelmien käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin.
Tiedonkeruumenetelmistä paneuduttiin tarkemmin COM’ON-projektissa käytettyihin menetelmiin, niiden teoriaan sekä niistä saatuihin tuloksiin. COM’ON–projektin tavoitteena oli suunnitella, kehittää ja rakentaa ikäihmisten tarpeita vastaavaa mobiilisovellus, joka tukisi ikäihmisiä omatoimisten, ulkona tehtävien matkojen aikana. COM’ON-projektissa mobiilisovellusta kehitettiin käyttäjälähtöisesti. Projektissa sovellettiin useita erilaisia osallistavia sekä käyttäjäkeskeisiä tiedonkeruumenetelmiä läpi koko käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin ajan.
COM’ON-projektin materiaalien ja projektissa tehtyjen analyysien, sekä aiheeseen liittyvän teorian pohjalta loin mallin erilaisten tiedonkeruumenetelmien soveltuvuudesta ikäihmisille kehitettävien mobiilisovellusten suunnittelu ja kehitystyöhön käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin eri vaiheiden aikana.
Suunnittelutyön tulee lähteä liikkeelle ennen kaikkea kohderyhmän tarpeista. Ikäihmisten tarpeista, haluista ja unelmista saadaan syvällistä käyttäjätietoa osallistavien menetelmien sekä etnografian avulla. Osallistavien menetelmien avulla luodaan lisäksi keskustelua, ja ymmärrystä sidosryhmien välille projektin edetessä. Paperiprototyyppien testaamisella arvioidaan suunnitteluratkaisuja loppukäyttäjillä, ennen kuin varsinainen sovelluksen koodaustyö aloitetaan. Toimivien prototyyppien testaamisen avulla saadaan ensimmäistä kertaa kehitteillä olevan sovelluksen elinkaaren aikana tietoa sen vuorovaikutteisuudesta ja istuvuudesta tosiasiallisille loppukäyttäjille suunnitellussa käyttöympäristössä. Näiden menetelmien rinnalla projektissa on käytettävä lisäksi muita perinteisempiä menetelmiä projektikohtaisten tavoitteiden mukaisesti.
Ikäihmisille kehitettävien mobiilisovellusten suunnittelu- ja kehitystyössä tulee käyttää käyttäjäkeskeistä suunnittelumallia, ja sen apuna projektiin sopivia osallistavia ja käyttäjäkeskeisiä tiedonkeruumenetelmiä. Näiden avulla saadaan aikaan ikääntyvien tarpeita vastaavia mobiilisovelluksia, joiden avulla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua.