Ilmiönä joukkorahoitus - mitä se on ja kuinka se toimii

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka rahoitusmarkkinoiden uusi tulokas, joukkora-hoitus, toimii. Kysymysten avulla pyrittiin tekemään selkeä ja ymmärrettävä tutkimus ja ko-konaisuus niin, että sen kautta on helppo tutustua käsiteltävään aiheeseen. Tutkimuksessa kuvataan joukkorahoitusalaa ja sen toimivuutta uutena rahoitusinstrumenttina ja rahoitusil-miönä.

Työ toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin haastattelemalla ja havainnoimalla. Haastattelut olivat muodoiltaan avoin haastattelu sekä teemahaastattelu. Havainnointi koh-distui aiheen ajankohtaisiin kirjoituksiin ja alan asiantuntijoiden näkemyksiin mediassa. Koko työn perusta on kirjallinen, sähköinen ja julkaisematon lähdemateriaali.

Teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin joukkorahoitukseen yleisesti. Lisäksi perehdyttiin joukkorahoituksen historiaan, alan suosion kasvuun ja riskeihin.

Tutkimuksellisessa osiossa tutkittiin joukkorahoituksen neljää päämuotoa, lahjoitus-, vastike-, laina- ja osakepohjaista joukkorahoitusta, vertailtiin neljää eri joukkorahoitusalustaa sekä kuvattiin joukkorahoitusprosessin eteneminen. Työssä on kaksi tapausta, joissa ensimmäisessä esiteltiin onnistunut joukkorahoituskampanja ja toisessa pohdittiin joukkorahoituksen mahdol-lisuutta julkisensektorin palveluiden rahoituksessa. Onnistuneen kampanjan esimerkkinä oli Mesenaatti.me – joukkorahoitusalustan avulla toteutettu musiikkijulkaisun rahoitushanke ja julkisesta sektorista esimerkkinä on Espoon kunta.

Opinnäytetyön avulla selvisi, kuinka suuri ero eri joukkorahoitusmallien välillä on. Malleista lahjoitus- ja vastikepohjaiset rahoitusmallit sopivat hyvin muun muassa kulttuuri- ja luovien alojen hankkeiden rahoittamiseen, kun taas laina- ja osakepohjaiset mallit ovat hyviä rahoi-tusvaihtoehtoja esimerkiksi startup-yrityksille. Suomessa on mahdollista hakea rahoitusta kaikkien neljän mallin avulla. Joukkorahoituksen prosessi on yksinkertainen, mutta sen läpi-vieminen vaatii paljon työtä. Merkittävin asia, jota onnistunut rahoituskampanja vaatii, on markkinointi. Kuntasektorilla joukkorahoitus voisi olla yksi keino löytää lisärahoitusta ja tätä kautta kunta voisi saada apua vaikeaan taloustilanteeseen silloin kun verotuloilla ei saada katettua kaikkia menoja. Joukkorahoitus voisi myös olla kunnan keino kannustaa kuntalaisia mukaan palvelu-jen tuottamiseen ja rahoituksen keräämiseen.

Työn lopussa on myös pohdintaa liittyen alaa koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi läpi työn poh-ditaan alan potentiaalia uusien työpaikkojen synnyttäjänä ja yhtenä keinona vähentää työt-tömyyttä ja auttaa talouden elvyttämisessä. Koska joukkorahoitus voisi parhaimmillaan edis-tää työllisyyttä, yrittäjyyttä ja uusien innovaatioiden syntyä, tulisi alaa koskeva lainsäädäntö pitää maltillisena, niin että sääntelystä ei tehdä liian tiukkaa.

The purpose of the study was to research the nature and purpose of crowdfunding, which is a new phenomenon in the financial markets. The study addresses fundamental questions con-cerning this subject. With the help of these questions the purpose was to make a clear and intelligible study so that it could be easy to explore the topic. In the study crowdfunding is described as a new instrument of the financial markets and as a new financing phenomenon. The study used a qualitative research approach and it was conducted using the methods of interview and secondary research. The two interviews in the study were open and theme in-terviews. Literature, electronic and unpublished source material were used in the study. In the theoretical framework crowdfunding was explored generally. Moreover the history and the risks of crowdfunding and the growth of its popularity were explored. In the study research was made of the four main models of crowdfunding which are equity, debt, donations and rewards based crowdfunding. In addition, there is comparison of four different crowdfunding platforms, a description how the crowdfunding process heads and a description of one successful crowdfunding campaign. The successful campaign was made on the Mesenaatti.me platform and it´s product was a CD. With the help of this study became clear how big the difference between the separate crowd-funding models is. Donation and rewards based crowdfunding models are the best options for culture and creative fields, when equity and debt based models suit best for startup compa-nies for example. All these four models can be used in Finland. The process of crowdfunding is easy, but the completion of the process demands a lot of work. The most important issue in the process is marketing. At the end of the study have been thought a little about the legislation of the crowdfunding field and how the legislation of the field could be kept moderate. Through the study have been also reflected about the potential of crowdfunding as a creator of new workplaces, as one possibility to reduce unemployment and to help the economy to recover. Because crowd-funding could further employment, enterprise and the creation of new innovations should the legislation of the field keep moderate and clear enough.