Saattohoidon toteutuminen Varkauden kaupungin tehostetussa palveluasumisessa
Auvila, Katri; Auvinen, Terhi (2015)
Auvila, Katri
Auvinen, Terhi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505056093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505056093
Tiivistelmä
Auvila, Katri; Auvinen, Terhi. Saattohoidon toteutuminen Varkauden tehostetussa palveluasumisessa. Pieksämäki kevät 2015, 60s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä kuolevan potilaan hoitoon liittyvästä asiasta Varkauden kaupungin tehostetun palveluasumisen yksiköiden hoitohenkilökunta kokee tarvitsevansa lisätietoa ja koulutusta. Kyselytutkimuksen keinoin selvitettiin myös henkilökunnan näkemystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat saattohoidon onnistuneeseen toteutumiseen työyksikössä ja millaiseksi työntekijät kokevat saattohoito-osaamisensa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota palliatiivisen hoidon työryhmä pystyy hyödyntämään hoitajien lisäkoulutusta suunniteltaessa.
Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Varkauden kaupungin palliatiivisen hoidon yhdyshenkilöryhmän sekä tehostetun palveluasumisen yksiköiden kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli noin kaksi kolmasosaa Varkauden kaupungin tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnasta. Hoitohenkilökunnalla tarkoitetaan yksiköiden esimiehiä, sairaanhoitajia sekä lähi- ja perushoitajia. Tutkimus on enimmäkseen kvantitatiivinen, ja sen tukena käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka sisälsi strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Määrällinen aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla ja laadullinen aineisto sisällön analyysillä.
Kyselyyn vastasi 51 työntekijää (55 %). Kysely lähetettiin 92 henkilölle. Tutkimustulosten perusteella hoitotyöntekijät arvioivat saattohoitoon liittyvän osaamisensa melko hyväksi, mutta he haluavat aiheeseen liittyen myös monipuolisesti lisää koulutusta. Saattohoidon onnistuneeseen toteutumiseen liittyvinä tekijöinä hoitohenkilöstö nostaa esille enimmäkseen organisaatio- ja hoitajalähtöisiä tekijöitä, esimerkiksi hoitajamitoituksen ja vuorovaikutuksen omaisten kanssa. Koulutuksen tarpeellisimmiksi teemoiksi nousevat kuolevan potilaan hengellisten tarpeiden huomioiminen, kivun arviointi ja hoito sekä kuolemaan liittyvien oireiden arviointi ja hoito.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijät ovat motivoituneita saattohoidon kehittämiseen, mutta kehittämiseen vaadittavia resursseja ei ole riittävästi. Koulutuksen järjestäminen hoitohenkilöstölle on tärkeä osa saattohoidon laadun kehittymistä, mutta olisi tärkeää tarkastella laatua myös hoitajamitoituksen näkökulmasta.
Asiasanat: saattohoito, kuolevan potilaan hoito, kyselytutkimus, tehostettu palveluasuminen, palvelurakenneuudistus, koulutus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä kuolevan potilaan hoitoon liittyvästä asiasta Varkauden kaupungin tehostetun palveluasumisen yksiköiden hoitohenkilökunta kokee tarvitsevansa lisätietoa ja koulutusta. Kyselytutkimuksen keinoin selvitettiin myös henkilökunnan näkemystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat saattohoidon onnistuneeseen toteutumiseen työyksikössä ja millaiseksi työntekijät kokevat saattohoito-osaamisensa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota palliatiivisen hoidon työryhmä pystyy hyödyntämään hoitajien lisäkoulutusta suunniteltaessa.
Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Varkauden kaupungin palliatiivisen hoidon yhdyshenkilöryhmän sekä tehostetun palveluasumisen yksiköiden kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli noin kaksi kolmasosaa Varkauden kaupungin tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnasta. Hoitohenkilökunnalla tarkoitetaan yksiköiden esimiehiä, sairaanhoitajia sekä lähi- ja perushoitajia. Tutkimus on enimmäkseen kvantitatiivinen, ja sen tukena käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka sisälsi strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Määrällinen aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla ja laadullinen aineisto sisällön analyysillä.
Kyselyyn vastasi 51 työntekijää (55 %). Kysely lähetettiin 92 henkilölle. Tutkimustulosten perusteella hoitotyöntekijät arvioivat saattohoitoon liittyvän osaamisensa melko hyväksi, mutta he haluavat aiheeseen liittyen myös monipuolisesti lisää koulutusta. Saattohoidon onnistuneeseen toteutumiseen liittyvinä tekijöinä hoitohenkilöstö nostaa esille enimmäkseen organisaatio- ja hoitajalähtöisiä tekijöitä, esimerkiksi hoitajamitoituksen ja vuorovaikutuksen omaisten kanssa. Koulutuksen tarpeellisimmiksi teemoiksi nousevat kuolevan potilaan hengellisten tarpeiden huomioiminen, kivun arviointi ja hoito sekä kuolemaan liittyvien oireiden arviointi ja hoito.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijät ovat motivoituneita saattohoidon kehittämiseen, mutta kehittämiseen vaadittavia resursseja ei ole riittävästi. Koulutuksen järjestäminen hoitohenkilöstölle on tärkeä osa saattohoidon laadun kehittymistä, mutta olisi tärkeää tarkastella laatua myös hoitajamitoituksen näkökulmasta.
Asiasanat: saattohoito, kuolevan potilaan hoito, kyselytutkimus, tehostettu palveluasuminen, palvelurakenneuudistus, koulutus