K1/2013-julkaisun Rakennusten kaukolämmitys: määräykset ja ohjeet uudistuksen vaikutus LVI-suunnitteluun
Zaitsev, Mikhail (2015)
Zaitsev, Mikhail
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219435
Tiivistelmä
Insinöörityön aiheena oli selvittää 1.9.2013 voimaan astuneen ”Rakennusten kaukolämmi-tys: määräys ja ohjeet”- K1/2013-julkaisun sekä tämän julkaisun täydennyksien (31.3.2014 ja 9.5.2014) keskeisiä päivityksiä ja päivityksien vaikutuksia taloteknisten lämmitysverkos-tojen suunnitteluun.
Insinöörityön tavoitteena oli kartoittaa K1/2013-julkaisun talotekniikkaa koskevia keskeisiä muutoksia ja esittää muutosten taustaa. Lisäksi insinöörityön tavoitteena oli selvittää ensiö- ja toisiopuolen matalampien mitoituslämpötilojen vaikutus kaukolämmön kytkentöihin ja lämmitysjärjestelmiin kuuluvien komponenttien mitoitukseen. Insinöörityössä suoritettiin esimerkillisen lämmitysjärjestelmän mitoitukset K1/2003- ja K1/2013-ohjeiden mukaisilla mitoituslämpötiloilla. Lisäksi insinöörityössä tarkasteltiin esimerkillisen lämmitysjärjestelmän tilantarpeita ja investointikustannuksia eri mitoitustilanteissa. Insinöörityössä vertailtiin radiaattoreiden ja matalalämpösäteilijöiden sijoitusratkaisuja erilaisissa mallihuoneissa eri mitoituslämpötiloilla. Lisäksi tarkasteltiin matalalämpösäteilijän kannattavuutta matalammilla mitoituslämpötiloilla.
Insinöörityön laitteiden ja komponenttien mitoituksissa käytettiin tuotevalmistajien mitoitusohjelmia. Lämmitysjärjestelmän mitoituksessa käytettiin Progman Oy:n MagiCAD Heating, Piping and Ventilation ohjelmistosovellusta.
K1/2013- ja K1/2003-julkaisujen vertailusta voidaan päätellä, että oleellisemmat muutokset ovat mitoituslämpötilojen muutokset, jotka vaikuttavat sekä kaukolämmön kytkentäratkaisuihin että lämmitysjärjestelmien komponenttien mitoituksiin, tilanvarauksiin ja investointikustannuksiin. Insinöörityössä mitoitettujen mallihuoneiden perusteella voidaan päätellä, että matalalämpösäteilijä on tietyissä tilanteissa paremmin sovellettavissa matalammilla mitoituslämpötiloilla sekä lisäksi investointikustannuksiltaan on vertailukelpoinen ratkaisu.
Insinöörityön mitoituksista saadut ohjearvot voidaan soveltaa lämmitysjärjestelmien suun-nittelussa. Investointikustannuslaskelmista saadut arvot ovat suuntaa antavia ja niitä voidaan soveltaa hankesuunnitteluvaiheessa laadittavan kustannusarvion yhteydessä.
Insinöörityön tavoitteena oli kartoittaa K1/2013-julkaisun talotekniikkaa koskevia keskeisiä muutoksia ja esittää muutosten taustaa. Lisäksi insinöörityön tavoitteena oli selvittää ensiö- ja toisiopuolen matalampien mitoituslämpötilojen vaikutus kaukolämmön kytkentöihin ja lämmitysjärjestelmiin kuuluvien komponenttien mitoitukseen. Insinöörityössä suoritettiin esimerkillisen lämmitysjärjestelmän mitoitukset K1/2003- ja K1/2013-ohjeiden mukaisilla mitoituslämpötiloilla. Lisäksi insinöörityössä tarkasteltiin esimerkillisen lämmitysjärjestelmän tilantarpeita ja investointikustannuksia eri mitoitustilanteissa. Insinöörityössä vertailtiin radiaattoreiden ja matalalämpösäteilijöiden sijoitusratkaisuja erilaisissa mallihuoneissa eri mitoituslämpötiloilla. Lisäksi tarkasteltiin matalalämpösäteilijän kannattavuutta matalammilla mitoituslämpötiloilla.
Insinöörityön laitteiden ja komponenttien mitoituksissa käytettiin tuotevalmistajien mitoitusohjelmia. Lämmitysjärjestelmän mitoituksessa käytettiin Progman Oy:n MagiCAD Heating, Piping and Ventilation ohjelmistosovellusta.
K1/2013- ja K1/2003-julkaisujen vertailusta voidaan päätellä, että oleellisemmat muutokset ovat mitoituslämpötilojen muutokset, jotka vaikuttavat sekä kaukolämmön kytkentäratkaisuihin että lämmitysjärjestelmien komponenttien mitoituksiin, tilanvarauksiin ja investointikustannuksiin. Insinöörityössä mitoitettujen mallihuoneiden perusteella voidaan päätellä, että matalalämpösäteilijä on tietyissä tilanteissa paremmin sovellettavissa matalammilla mitoituslämpötiloilla sekä lisäksi investointikustannuksiltaan on vertailukelpoinen ratkaisu.
Insinöörityön mitoituksista saadut ohjearvot voidaan soveltaa lämmitysjärjestelmien suun-nittelussa. Investointikustannuslaskelmista saadut arvot ovat suuntaa antavia ja niitä voidaan soveltaa hankesuunnitteluvaiheessa laadittavan kustannusarvion yhteydessä.