Syrjäytymisvaarasta yhteiskuntaan : Nuorten omakohtaisia kokemuksia matkan varrelta
Luhtanen, Suvi; Pulkkinen, Liisa (2015)
Luhtanen, Suvi
Pulkkinen, Liisa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209181
Tiivistelmä
Nuorten huonovointisuudesta ja syrjäytymisestä puhutaan paljon. Suuri osa nuorista pärjää hyvin, mutta sen sijaan osalla ongelmat kasaantuvat ja huonovointisuus lisääntyy. Nämä ongelmat ilmenevät muun muassa erilaisina terveysongelmina ja nuoren jäämisenä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Syrjäytyneiksi luokitellaan nuoret, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella eikä heillä ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Ensisijainen keino syrjäytymisen ehkäisemiseksi onkin koulutus ja nuorten saaminen kiinni työelämään.
Tässä opinnäytetyössä tutkimme laadullisen tutkimuksen keinoin syrjäytymisvaarasta selviämistä, jolloin tarkastelemme nuorten koko matkaa vaikeasta elämäntilanteesta avun ja tuen piiriin asti. Selvitämme miten nuoret ovat aikoinaan joutuneet syrjäytymisvaaraan, miten he kokivat tilanteen ja mitkä tekijät puolestaan auttoivat yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Tutkimuksemme kohdejoukkona olleet nuoret ovat aikaisemmin olleet syrjäytymisvaarassa, mutta ovat nykyisin jonkin palvelun piirissä, koulussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Aineisto koostuu viiden nuoren kokemuksista. Kolmea nuorta haastateltiin teemahaastatteluin ja kaksi kirjoitti aiheesta.
Halusimme tuoda tutkimuksessa esille nuorten omia subjektiivisia kokemuksia tilastojen sijaan. Opintojen puute ja säännöllisen päivärytmin puuttuminen esimerkiksi olivat kaikilla haastateltavilla selittävänä tekijänä syrjäytymisvaaraan ajautumisessa. Elämä ilman koulutusta ja rytmiä koettiin turhauttavana ja epävarmana, koska ei voinut tietää, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Tilanteen paranemisen kannalta merkittäviksi tekijöiksi koettiin lähipiirin ja perheen tuki. Kaikki olivat myös saaneet ulkopuolista apua tilanteessa, esimerkiksi etsivältä nuorisotyöltä ja sosiaalitoimelta.
Tässä opinnäytetyössä tutkimme laadullisen tutkimuksen keinoin syrjäytymisvaarasta selviämistä, jolloin tarkastelemme nuorten koko matkaa vaikeasta elämäntilanteesta avun ja tuen piiriin asti. Selvitämme miten nuoret ovat aikoinaan joutuneet syrjäytymisvaaraan, miten he kokivat tilanteen ja mitkä tekijät puolestaan auttoivat yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Tutkimuksemme kohdejoukkona olleet nuoret ovat aikaisemmin olleet syrjäytymisvaarassa, mutta ovat nykyisin jonkin palvelun piirissä, koulussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Aineisto koostuu viiden nuoren kokemuksista. Kolmea nuorta haastateltiin teemahaastatteluin ja kaksi kirjoitti aiheesta.
Halusimme tuoda tutkimuksessa esille nuorten omia subjektiivisia kokemuksia tilastojen sijaan. Opintojen puute ja säännöllisen päivärytmin puuttuminen esimerkiksi olivat kaikilla haastateltavilla selittävänä tekijänä syrjäytymisvaaraan ajautumisessa. Elämä ilman koulutusta ja rytmiä koettiin turhauttavana ja epävarmana, koska ei voinut tietää, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Tilanteen paranemisen kannalta merkittäviksi tekijöiksi koettiin lähipiirin ja perheen tuki. Kaikki olivat myös saaneet ulkopuolista apua tilanteessa, esimerkiksi etsivältä nuorisotyöltä ja sosiaalitoimelta.