ARJEN KULTTUURI OSANA IKÄIHMISEN HOIVAA : Osallistumisen Hurmaa -projekti kulttuurisen työotteen juurruttajana
Lappalainen, Maarit (2015)
Lappalainen, Maarit
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198927
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana on ikäihmisille suunnattu taide- ja kulttuuripainotteinen Osallistumisen Hurmaa -projekti. Hankkeen tavoitteena on tukea siirtymistä viriketuokioista pysyvään kulttuuriseen työotteeseen eli arjen kulttuuriin. Projektissa luotiin Osallistumisen Hurmaa -toimintamalli, jossa kulttuuri- ja harrastetoiminnalla tuetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoa. Opinnäytetyön avulla pyrittiin selvittämään, miten hoitohenkilökunta koki projektin edistäneet kulttuurisen työotteen juurtumista omassa tehostetun hoivan asumisyksikössään.
Tutkimuksessa on käytetty menetelmätriangulaatiota, jossa kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä vahvistavat toisiaan. Puolistrukturoitu kyselylomake toimitettiin kirjallisena jokaiseen asumisyksikköön. Sen avulla kartoitettiin henkilökunnan asenteita ja tietämystä harraste- ja kulttuuritoiminnasta, yksikön toimintatapoja sekä Osallistumisen Hurmaa -toimintamallin vaikutuksia arjen hoitotyöhön. Vastauksia tuli kaikkiaan 91 kpl alkusyksyn 2014 aikana.
Tutkimuksen mukaan tieto kulttuurisen työnotteen toimintakykyä ja yhteisön vuorovaikutusta parantava tekijänä oli sisäistetty, mutta se ei ole vielä kaikkialla juurtunut käytäntöä ohjaavaksi tekijäksi. Pääsyynä tähän henkilöstö piti työn kiireisyyttä ja henkilöresurssien niukkuutta. Suuri osa henkilöstöstä ja esimiehistä uskoi asukkaiden viihtyvyyden projektin aikana kuitenkin lisääntyneen. Vaikka kyselyn tekohetkellä toimintamallin juurruttamistyö oli vasta alussa, yli puolet vastaajista näki jo silloin työotteen juurtumisen vaikutuksia omassa yksikössään. Viriketoiminnan muuttaminen arjen kulttuuriksi ja pysyväksi osaksi päivittäistä hoitoa, vaatii kuitenkin kaikissa yksiköissä sinnikästä jatkotyötä ja yhteistä panostusta
Tutkimuksessa on käytetty menetelmätriangulaatiota, jossa kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä vahvistavat toisiaan. Puolistrukturoitu kyselylomake toimitettiin kirjallisena jokaiseen asumisyksikköön. Sen avulla kartoitettiin henkilökunnan asenteita ja tietämystä harraste- ja kulttuuritoiminnasta, yksikön toimintatapoja sekä Osallistumisen Hurmaa -toimintamallin vaikutuksia arjen hoitotyöhön. Vastauksia tuli kaikkiaan 91 kpl alkusyksyn 2014 aikana.
Tutkimuksen mukaan tieto kulttuurisen työnotteen toimintakykyä ja yhteisön vuorovaikutusta parantava tekijänä oli sisäistetty, mutta se ei ole vielä kaikkialla juurtunut käytäntöä ohjaavaksi tekijäksi. Pääsyynä tähän henkilöstö piti työn kiireisyyttä ja henkilöresurssien niukkuutta. Suuri osa henkilöstöstä ja esimiehistä uskoi asukkaiden viihtyvyyden projektin aikana kuitenkin lisääntyneen. Vaikka kyselyn tekohetkellä toimintamallin juurruttamistyö oli vasta alussa, yli puolet vastaajista näki jo silloin työotteen juurtumisen vaikutuksia omassa yksikössään. Viriketoiminnan muuttaminen arjen kulttuuriksi ja pysyväksi osaksi päivittäistä hoitoa, vaatii kuitenkin kaikissa yksiköissä sinnikästä jatkotyötä ja yhteistä panostusta