Laadun kehittäminen lapsen EEG-tutkimuksessa
Suni, Seija (2015)
Suni, Seija
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188691
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lasten
EEG-tutkimuksen aikaista ja sitä edeltävää potilasohjausta. Tarkoitus oli myös kuvata tutkittavien ja heidän vanhempiensa tyytyväisyyttä ohjaukseen, tutkimustilanteeseen ja siihen liittyvään vuorovaikutukseen. Lisäksi oli tarkoitus tuottaa potilasopas kotiin lähetettäväksi sekä lastenyksiköille ohjauksen tueksi. Tarkoitus oli myös tarkastella lasten päivystys EEG-tutkimuksia, niiden aiheita ja lääkityksen aloitusta. Kliinisen neurofysiologian osaston laatukäsikirjaan oli tarkoitus laatia lasten EEG-tutkimuksen laatukriteerit. Kehittämistarve nousi havainnosta, että
EEG-tutkimukseen tulevat lapset ja vanhemmat olivat usein huonosti ohjattuja.
Tutkimusaineisto kerättiin kahdelta ryhmältä: Huhti-kesäkuun 2013 aikana tutkimuksissa käyneiltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan (n=22) sekä lastenosaston, lastentautien- ja lasten neurologian poliklinikan henkilökunnalta (n=29). Kyselyt toteutettiin sähköisesti puolistrukturoidulla kyselyllä. Kysymyslomakkeet poikkesivat sisällöltään toisistaan. Ohjauksen sisältöä koskevat kysymykset noudattivat EEG-tutkimuksen eri vaiheita ja ne olivat kummallekin ryhmille samoja.
Tuloksista ilmeni, että ohjausta annettiin yleisistä lasten EEG-tutkimukseen liittyvistä asioista ja siitä, kuinka tutkimukseen valmistaudutaan. Tutkimuksen aikaisessa ohjauksessa oli puutteita. Vanhemmat kaipasivat kuitenkin ohjausta juuri tutkimuksen kulusta. Hyvä ohjaus vähentää lasten pelkoja, jotka voivat heijastua myös tuleviin sairaalakäynteihin. Vuorovaikutus oli pääosin hyvää. Hoitohenkilökunta kaipasi lisäkoulutusta. Ohjausta annettiin harvoin ja tutkimuksen kulusta oli tiedon puutetta. Osa henkilökunnasta ei ollut koskaan nähnyt EEG-tutkimusta.
Kyselyistä ja lastenyksiköiden henkilökunnalle järjestetystä kehittämisiltapäivästä noussutta aineistoa analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin perusteella optimaaliseen ohjaustilanteen syntymiseen vaikuttavat perheen tarpeisiin vastaaminen, hoitajan ammatillisuus, ohjauksen systemaattisuus, hyvä ohjausmateriaali ja yksilöllinen vuorovaikutus.
Yli 40 % päivystys EEG- tutkimuksessa käyneistä lapsista oli alle 1-vuotiaita. Useimmiten oireet liittyivät tajunnan häiriöihin tai muita tahdosta riippumattomia oireita. Yli puolella tutkituista tutkimusvastaus oli normaali. Neljälle poikkeavan tutkimustuloksen saaneelle lapselle todettiin epilepsia ja aloitettiin epilepsialääkitys. Lapsille aloitettu lääkitys oli useimmiten kahden epilepsialääkkeen yhdistelmä.
EEG-tutkimuksen aikaista ja sitä edeltävää potilasohjausta. Tarkoitus oli myös kuvata tutkittavien ja heidän vanhempiensa tyytyväisyyttä ohjaukseen, tutkimustilanteeseen ja siihen liittyvään vuorovaikutukseen. Lisäksi oli tarkoitus tuottaa potilasopas kotiin lähetettäväksi sekä lastenyksiköille ohjauksen tueksi. Tarkoitus oli myös tarkastella lasten päivystys EEG-tutkimuksia, niiden aiheita ja lääkityksen aloitusta. Kliinisen neurofysiologian osaston laatukäsikirjaan oli tarkoitus laatia lasten EEG-tutkimuksen laatukriteerit. Kehittämistarve nousi havainnosta, että
EEG-tutkimukseen tulevat lapset ja vanhemmat olivat usein huonosti ohjattuja.
Tutkimusaineisto kerättiin kahdelta ryhmältä: Huhti-kesäkuun 2013 aikana tutkimuksissa käyneiltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan (n=22) sekä lastenosaston, lastentautien- ja lasten neurologian poliklinikan henkilökunnalta (n=29). Kyselyt toteutettiin sähköisesti puolistrukturoidulla kyselyllä. Kysymyslomakkeet poikkesivat sisällöltään toisistaan. Ohjauksen sisältöä koskevat kysymykset noudattivat EEG-tutkimuksen eri vaiheita ja ne olivat kummallekin ryhmille samoja.
Tuloksista ilmeni, että ohjausta annettiin yleisistä lasten EEG-tutkimukseen liittyvistä asioista ja siitä, kuinka tutkimukseen valmistaudutaan. Tutkimuksen aikaisessa ohjauksessa oli puutteita. Vanhemmat kaipasivat kuitenkin ohjausta juuri tutkimuksen kulusta. Hyvä ohjaus vähentää lasten pelkoja, jotka voivat heijastua myös tuleviin sairaalakäynteihin. Vuorovaikutus oli pääosin hyvää. Hoitohenkilökunta kaipasi lisäkoulutusta. Ohjausta annettiin harvoin ja tutkimuksen kulusta oli tiedon puutetta. Osa henkilökunnasta ei ollut koskaan nähnyt EEG-tutkimusta.
Kyselyistä ja lastenyksiköiden henkilökunnalle järjestetystä kehittämisiltapäivästä noussutta aineistoa analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin perusteella optimaaliseen ohjaustilanteen syntymiseen vaikuttavat perheen tarpeisiin vastaaminen, hoitajan ammatillisuus, ohjauksen systemaattisuus, hyvä ohjausmateriaali ja yksilöllinen vuorovaikutus.
Yli 40 % päivystys EEG- tutkimuksessa käyneistä lapsista oli alle 1-vuotiaita. Useimmiten oireet liittyivät tajunnan häiriöihin tai muita tahdosta riippumattomia oireita. Yli puolella tutkituista tutkimusvastaus oli normaali. Neljälle poikkeavan tutkimustuloksen saaneelle lapselle todettiin epilepsia ja aloitettiin epilepsialääkitys. Lapsille aloitettu lääkitys oli useimmiten kahden epilepsialääkkeen yhdistelmä.