NAV3-geenimerkkiainemenetelmän kehittämisprojekti
Hanhela, Maija; Joensuu, Maija (2015)
Hanhela, Maija
Joensuu, Maija
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188579
Tiivistelmä
Syöpä on hyvin yleinen geneettinen sairaus, johon sairastuu noin joka kolmas suomalainen elinikänsä aikana. NAV3-geeni on syöpään yhdistetty merkkiainegeeni, joka sijaitsee kromosomissa 12. Geenin toistojaksomutaatioita on löydetty lukuisista eri syöpätyypeistä ja mutaation laadulla on todettu olevan yhteys myös tiettyjen syöpien ennusteeseen. Toistojaksomutaatioita voidaan tutkia soluista fluoresenssi in situ hybridisaatiolla, jossa tutkittavalle geenille komplementaariset fluoresoivalla merkkiaineella leimatut koettimet sitoutuvat näytteeseen eri tavalla riippuen kromosomissa olevien toistojaksojen määrästä. Sitoutuneen koettimen lähettämä fluoresenssisignaali voidaan havaita fluoresenssimikroskoopilla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää NAV3-geenimerkkiainemenetelmää ValiFinnin ja Oulun ammattikorkeakoulun laboratoriotiloissa siten, että menetelmästä saataisiin kyseisissä tiloissa toimiva ja laadukas kokonaisuus, jota voidaan käyttää laboratoriossa rutiinisti. Menetelmä testattiin toistamalla se ohjeiden mukaan useaan kertaan. Koettimien toimivuus tarkistettiin lopuksi fluoresenssimikroskoopilla. Menetelmätyöohjeet olivat valmiiksi standardoidut, mutta niitä jouduttiin muokkaamaan uusiin tiloihin ja laitteistoihin sopiviksi. Menetelmiin kuului laitteiston, näytteiden ja reagenssien kartoitus ja tilaaminen, liuosten valmistaminen, bakteerien kasvattaminen, DNA:n eristäminen, alukkeiden suunnittelu ja tilaaminen, koettimien ja näytemateriaalin valmistus, fluoresenssi in situ hybridisaatio ja hybridisaation analysointi fluoresenssimikroskoopilla.
Näytteet ja liuokset saatiin valmistettua menetelmätyöohjeiden mukaisesti, mutta itse fluoresenssi in situ hybridisaatio saatiin toimimaan vain osittain. Hybridisaatio ei ollut tarpeeksi spesifi ja sitoutuneista koettimista saadut signaalit olivat suhteellisen heikkoja. Tulokset olivat kuitenkin lupaavia, sillä koettimia optimoimalla hybridisaatio saadaan todennäköisesti jatkossa toimimaan. Kehitystyötä voidaan jatkaa esimerkiksi tehostamalla DNA-eristystä sekä muuntelemalla koettimien teko-olosuhteita.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää NAV3-geenimerkkiainemenetelmää ValiFinnin ja Oulun ammattikorkeakoulun laboratoriotiloissa siten, että menetelmästä saataisiin kyseisissä tiloissa toimiva ja laadukas kokonaisuus, jota voidaan käyttää laboratoriossa rutiinisti. Menetelmä testattiin toistamalla se ohjeiden mukaan useaan kertaan. Koettimien toimivuus tarkistettiin lopuksi fluoresenssimikroskoopilla. Menetelmätyöohjeet olivat valmiiksi standardoidut, mutta niitä jouduttiin muokkaamaan uusiin tiloihin ja laitteistoihin sopiviksi. Menetelmiin kuului laitteiston, näytteiden ja reagenssien kartoitus ja tilaaminen, liuosten valmistaminen, bakteerien kasvattaminen, DNA:n eristäminen, alukkeiden suunnittelu ja tilaaminen, koettimien ja näytemateriaalin valmistus, fluoresenssi in situ hybridisaatio ja hybridisaation analysointi fluoresenssimikroskoopilla.
Näytteet ja liuokset saatiin valmistettua menetelmätyöohjeiden mukaisesti, mutta itse fluoresenssi in situ hybridisaatio saatiin toimimaan vain osittain. Hybridisaatio ei ollut tarpeeksi spesifi ja sitoutuneista koettimista saadut signaalit olivat suhteellisen heikkoja. Tulokset olivat kuitenkin lupaavia, sillä koettimia optimoimalla hybridisaatio saadaan todennäköisesti jatkossa toimimaan. Kehitystyötä voidaan jatkaa esimerkiksi tehostamalla DNA-eristystä sekä muuntelemalla koettimien teko-olosuhteita.