Metsätalouden aiheuttamat vauriot Pellon ja Kolarin kulttuuriperintökohteilla
Kärki, Pirkka (2015)
Kärki, Pirkka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148133
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Pellon ja Kolarin alueella valtion metsätalousmailla sijaitsevia kulttuuriperintökohteita ja niiden vaurioita. Taustaksi esitellään myös metsien käytön historiaa ennen metsäteollisuuden syntyä sekä kerrotaan puun kysynnän ansiosta alkavista savottatöistä. Tämä selventää kulttuuriperintökohteiden olemassaoloa ja niiden alkuperää. Metsähallitus käynnisti vuonna 2010 laajan konsernihankkeen, jonka tarkoituksena oli inventoida valtion metsistä kulttuuriperintökohteet vuoteen 2015 mennessä.
Kulttuuriperintökohteet ovat valtion metsätalousmailla olevia metsien ja maankäyttöön liittyviä katoamaisillaan olevia kohteita. Inventoinnin avulla niistä ja aikalaisten metsien käytöstä saadaan lisää tietoa. Inventoidut kohteet ajoittuvat viime jääkauden jälkeisestä ajasta noin 1960-luvulle saakka. Kulttuuriperintökohteita ovat esimerkiksi metsätyökämpät, tervahaudat, hiilimiilut, pilkkapuut, sekä esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Yli satavuotiaiksi ajoitetut kohteet kuuluvat muinaismuistolain piiriin.
Opinnäytetyössä kartoitettiin vuosien 2011 ja 2014 aikana tehdyn kulttuuriperintökohteiden inventoinnin pohjalta, mitä metsätalouden aiheuttamia vaurioita kulttuuriperintökohteilta löytyi. Työhön on koottu tietoa myös muista raportoiduista vaurioista kohteilla. Työn lopussa on esitetty ohjeet millä tavoin kulttuuriperintökohteet on otettava huomioon metsien käsittelyssä, jotta ne säilyisivät tulevaisuudessa.
Vauriot kulttuuriperintökohteilla olivat useimmiten metsätalouden ja maanrakennuksen aiheuttamia. Metsätalouden kannalta kulttuuriperintökohteita on vaurioittanut ja tuhonnut metsäteiden rakennus, metsäkoneella päältä ajo ja maanmuokkaus. Maanrakennus on vaurioittanut tai tuhonnut kivikautisia asuinpaikkoja, mutta toisaalta kaivamisen ansiosta kohteita on löytynyt. Kulttuuriperintökohteiden inventoinnin avulla kohteet säästyvät vaurioilta, kun niiden tarkka sijainti tiedetään.
Kulttuuriperintökohteet ovat valtion metsätalousmailla olevia metsien ja maankäyttöön liittyviä katoamaisillaan olevia kohteita. Inventoinnin avulla niistä ja aikalaisten metsien käytöstä saadaan lisää tietoa. Inventoidut kohteet ajoittuvat viime jääkauden jälkeisestä ajasta noin 1960-luvulle saakka. Kulttuuriperintökohteita ovat esimerkiksi metsätyökämpät, tervahaudat, hiilimiilut, pilkkapuut, sekä esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Yli satavuotiaiksi ajoitetut kohteet kuuluvat muinaismuistolain piiriin.
Opinnäytetyössä kartoitettiin vuosien 2011 ja 2014 aikana tehdyn kulttuuriperintökohteiden inventoinnin pohjalta, mitä metsätalouden aiheuttamia vaurioita kulttuuriperintökohteilta löytyi. Työhön on koottu tietoa myös muista raportoiduista vaurioista kohteilla. Työn lopussa on esitetty ohjeet millä tavoin kulttuuriperintökohteet on otettava huomioon metsien käsittelyssä, jotta ne säilyisivät tulevaisuudessa.
Vauriot kulttuuriperintökohteilla olivat useimmiten metsätalouden ja maanrakennuksen aiheuttamia. Metsätalouden kannalta kulttuuriperintökohteita on vaurioittanut ja tuhonnut metsäteiden rakennus, metsäkoneella päältä ajo ja maanmuokkaus. Maanrakennus on vaurioittanut tai tuhonnut kivikautisia asuinpaikkoja, mutta toisaalta kaivamisen ansiosta kohteita on löytynyt. Kulttuuriperintökohteiden inventoinnin avulla kohteet säästyvät vaurioilta, kun niiden tarkka sijainti tiedetään.