Diabetesta sairastavan elämänlaadun arviointi : Kyselytutkimus Porin seudun diabeetikoille ADDQoL19-elämänlaatumittarilla
Ylinen, Janina (2015)
Ylinen, Janina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076521
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Porin seudulla asuvien diabeetikkojen kokemaa elämänlaatua. Tavoitteena oli kartoittaa heidän kokemastaan elämänlaadusta tekijöitä, joiden avulla voitaisiin parantaa ja kehittää diabeetikoille suunnattua hoidonohjausta ja palveluja sekä yhdistyksen tulevaa toimintaa tarpeen mukaiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Porin Seudun Diabeetikot ry:n kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin Lontoon yliopiston professori Clare Bradleyn kehittämää diabetesspesifistä ADDQoL19-elämänlaatumittaria, jonka avulla pystytään selvittämään diabeetikoiden yleistä elämänlaatua ja 19 eri elämänalueen vaikutusta elämänlaatuun. Suomenkielisen version käyttöohjeet on muokannut psykologi Helena Nuutinen Suomen Diabetesliitosta osana Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake esitietolomakkeineen ja saatekirjeineen Porin Seudun Diabeetikot ry:n 18–65-vuotiaille tyypin 1 ja 2 diabeetikoille, jotka olivat sairastaneet diabetesta vähintään vuoden. Täytettyjä kyselylomakkeita palautettiin 82 kappaletta joten tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 41 prosenttia.
Kyselyyn vastanneet diabeetikot kokivat elämänlaatunsa pääasiassa hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi. Vastaajista 2/3 arveli kuitenkin elämänlaatunsa olevan parempaa, mikäli heillä ei olisi diabetesta. Vastaajat kokivat diabeteksella olevan eniten kielteistä vaikutusta tulevaisuuteen sekä vapauteen syödä kuten haluaa. Vähiten kielteistä vaikutusta arvioitiin olevan muiden ihmisten suhtautumiseen sekä elinolosuhteisiin. Tärkeimmiksi elämän eri osa-alueiksi vastaajat kokivat työelämän sekä motivaation tehdä asioita.
Vastauksista nousi esille pelko lisäsairauksista joita oli 66 prosentilla vastaajista. Yhtenä diabetesyhdistyksen luentotilaisuuden aiheena voisikin olla omahoito, joka on merkittävä tekijä lisäsairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Tutkimuksessa käytettiin Lontoon yliopiston professori Clare Bradleyn kehittämää diabetesspesifistä ADDQoL19-elämänlaatumittaria, jonka avulla pystytään selvittämään diabeetikoiden yleistä elämänlaatua ja 19 eri elämänalueen vaikutusta elämänlaatuun. Suomenkielisen version käyttöohjeet on muokannut psykologi Helena Nuutinen Suomen Diabetesliitosta osana Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake esitietolomakkeineen ja saatekirjeineen Porin Seudun Diabeetikot ry:n 18–65-vuotiaille tyypin 1 ja 2 diabeetikoille, jotka olivat sairastaneet diabetesta vähintään vuoden. Täytettyjä kyselylomakkeita palautettiin 82 kappaletta joten tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 41 prosenttia.
Kyselyyn vastanneet diabeetikot kokivat elämänlaatunsa pääasiassa hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi. Vastaajista 2/3 arveli kuitenkin elämänlaatunsa olevan parempaa, mikäli heillä ei olisi diabetesta. Vastaajat kokivat diabeteksella olevan eniten kielteistä vaikutusta tulevaisuuteen sekä vapauteen syödä kuten haluaa. Vähiten kielteistä vaikutusta arvioitiin olevan muiden ihmisten suhtautumiseen sekä elinolosuhteisiin. Tärkeimmiksi elämän eri osa-alueiksi vastaajat kokivat työelämän sekä motivaation tehdä asioita.
Vastauksista nousi esille pelko lisäsairauksista joita oli 66 prosentilla vastaajista. Yhtenä diabetesyhdistyksen luentotilaisuuden aiheena voisikin olla omahoito, joka on merkittävä tekijä lisäsairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.