Viittomakielen tulkkien kokemuksia tulkkauksesta asiakkaille, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia
Itkonen, Hanna-Mari (2015)
Itkonen, Hanna-Mari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127530
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli kerätä viittomakielen tulkkien kokemuksia tulkkauksesta asiakkaille, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia. Työni tilaajana toimi paikallinen tulkkausalan yritys TulkkausILONA Oy ja työelämänohjaajana Reeta Ahosilta. Koska tutkielmani aiheesta ei ole aiempaa tietoa, se on hyödyllinen viittomakielentulkkausalalle sekä sen kehittämiselle.
Tutkimukseni oli laadullinen kvalitatiivinen tutkimus, jossa oli määrällisen tutkimuksen piirteitä. Työni tutkimusmenetelmänä oli kartoittava sähköinen kysely. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat 1. Onko viittomakielen tulkeilla ollut asiakkaina henkilöitä, jolla olisi ollut viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia? Mikäli on, millaisia vammoja tai -sairauksia viittomakielen tulkkien asiakkailla on kuulovamman lisäksi ollut? 2. Mikäli tulkkaustilanteen vuorovaikutuksessa on ilmennyt ongelmia, viittomakielen tulkin tulkatessa asiakkaalle, jolla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia, millaisia tulkkauskeinoja tulkki on käyttänyt tilanteen sujuvoittamiseksi? ja 3. Voisiko asiakkaiden, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia, tulkkauspalveluja viittomakielen tulkkien mielestä kehittää?
Suurin osa viittomakielen tulkeista on tulkannut asiakkaille, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia. Yleisimmät vamma- ja sairausryhmät ovat kehitysvamma, CP-oireyhtymä ja reuma. Viittomakielen tulkit yrittävät sujuvoittaa tulkkaustilanteiden vuorovaikutusta erilaisilla keinoilla, kuten etukäteen valmistautumisella, viestin sisällön varmistamisella ja tulkkauksen konkreettisuuden lisäämisellä. Viittomakielen tulkit haluavat kehittää tulkkauspalveluja kohderyhmän kohdalla esimerkiksi koulutuksen, tulkkirinkien, yhteistyön ja asiakkaan terveydentilasta etukäteen tiedottamisen avulla.
Tutkielman tuloksena on, että asiakkaat, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia ovat yksi melko yleinen viittomakielen tulkkien asiakasryhmä. Asiakasryhmässä on selvästi eniten edustettuina tietyt vamma- ja sairausryhmät, mutta vastauksista tuli myös ilmi, että kohderyhmä koetaan vaihtelevaksi ja yksilölliseksi. Asiakkaiden liitännäisvammat tai -sairaudet vaikuttavat tulkkauksen vuorovaikutukseen muuttaen sitä haasteellisemmaksi. Tätä sujuvoittamaan tulkit käyttävät aiemmin mainittuja tulkkauskeinoja. Koska kohderyhmän liitännäisvammojen ja -sairauksien koetaan vaikuttavan tulkkauksen vuorovaikutukseen lisäämällä sen haasteellisuutta, voi tuloksista päätellä, että viittomakielen tulkit kokevat epävarmuutta tulkatessaan kyseiselle asiakasryhmälle. Suurin osa vastaajista haluaa kehittää kohderyhmän tulkkauspalveluita, jonka vuoksi voi ajatella että kyseiset kehityksenkohteet koetaan vajavaisiksi.
Tutkimukseni oli laadullinen kvalitatiivinen tutkimus, jossa oli määrällisen tutkimuksen piirteitä. Työni tutkimusmenetelmänä oli kartoittava sähköinen kysely. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat 1. Onko viittomakielen tulkeilla ollut asiakkaina henkilöitä, jolla olisi ollut viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia? Mikäli on, millaisia vammoja tai -sairauksia viittomakielen tulkkien asiakkailla on kuulovamman lisäksi ollut? 2. Mikäli tulkkaustilanteen vuorovaikutuksessa on ilmennyt ongelmia, viittomakielen tulkin tulkatessa asiakkaalle, jolla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia, millaisia tulkkauskeinoja tulkki on käyttänyt tilanteen sujuvoittamiseksi? ja 3. Voisiko asiakkaiden, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia, tulkkauspalveluja viittomakielen tulkkien mielestä kehittää?
Suurin osa viittomakielen tulkeista on tulkannut asiakkaille, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia. Yleisimmät vamma- ja sairausryhmät ovat kehitysvamma, CP-oireyhtymä ja reuma. Viittomakielen tulkit yrittävät sujuvoittaa tulkkaustilanteiden vuorovaikutusta erilaisilla keinoilla, kuten etukäteen valmistautumisella, viestin sisällön varmistamisella ja tulkkauksen konkreettisuuden lisäämisellä. Viittomakielen tulkit haluavat kehittää tulkkauspalveluja kohderyhmän kohdalla esimerkiksi koulutuksen, tulkkirinkien, yhteistyön ja asiakkaan terveydentilasta etukäteen tiedottamisen avulla.
Tutkielman tuloksena on, että asiakkaat, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia ovat yksi melko yleinen viittomakielen tulkkien asiakasryhmä. Asiakasryhmässä on selvästi eniten edustettuina tietyt vamma- ja sairausryhmät, mutta vastauksista tuli myös ilmi, että kohderyhmä koetaan vaihtelevaksi ja yksilölliseksi. Asiakkaiden liitännäisvammat tai -sairaudet vaikuttavat tulkkauksen vuorovaikutukseen muuttaen sitä haasteellisemmaksi. Tätä sujuvoittamaan tulkit käyttävät aiemmin mainittuja tulkkauskeinoja. Koska kohderyhmän liitännäisvammojen ja -sairauksien koetaan vaikuttavan tulkkauksen vuorovaikutukseen lisäämällä sen haasteellisuutta, voi tuloksista päätellä, että viittomakielen tulkit kokevat epävarmuutta tulkatessaan kyseiselle asiakasryhmälle. Suurin osa vastaajista haluaa kehittää kohderyhmän tulkkauspalveluita, jonka vuoksi voi ajatella että kyseiset kehityksenkohteet koetaan vajavaisiksi.