Mitä tiedän ikääntyneiden varfariinilääkehoidosta? : kysely sisätautiosastolla työskenteleville sairaanhoitajille
Voutilainen, Katja; Antikainen, Tiia-Riikka; Korpela, Maiju (2015)
Voutilainen, Katja
Antikainen, Tiia-Riikka
Korpela, Maiju
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127573
Tiivistelmä
Varfariini on keskeisin ja yleisin oraalinen eli suun kautta otettava antikoagulantti, jolla vaikutetaan veren hyytymisjärjestelmän toimintaan. Varfariinilääkehoitoon liittyy monia riskejä, minkä vuoksi sen vaikutuksien ymmärtäminen ja hoitotason seuranta on tärkeää hyvän lääkehoidon turvaamiseksi. Vuonna 2012 varfariini oli viidenneksi yleisin 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille reseptillä määrätty lääke.
Tutkimustiedon mukaan yli puolet suomalaisista varfariinin käyttäjistä on 75 vuotta täyttäneitä ja suurella osalla heistä on sisätautiosastolla hoidettavia sydän- ja verisuonisairauksia, joita hoidetaan muun muassa varfariinilla. Osastoilla vastuu lääkehoidon toteuttamisesta on suurelta osin sairaanhoitajilla, joiden ammatilliseen pätevyyteen kuuluu eritasoisen lääkehoidon osaaminen ja toteuttaminen monipuolisesti lääkärin määräysten mukaisesti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sisätautiosastolla työskentelevien sairaanhoitajien tietämystä koskien ikääntyneiden varfariinilääkehoitoa sekä sitä, millaiseksi he kokivat oman osaamisensa. Lisäksi työn tarkoituksena oli kuvata, mitä kehittämistarpeita kyselyyn vastanneilla sairaanhoitajilla oli varfariinilääkehoidon osaamisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa sairaanhoitajille ajantasaista tietoa varfariinilääkehoidosta ja mahdollisuus tunnistaa omia kehittämistarpeitaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kyselylomaketta hyödyntäen keväällä 2015 ja aineisto analysoitiin manuaalisin menetelmin laskemalla tuloksien frekvenssejä, prosentteja ja keskiarvoja. Opinnäytetyön perusjoukkona olivat Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaanhoitajat ja heistä otokseksi valikoitui kahdella eri sisätautiosastolla työskentelevät sairaanhoitajat (n=16).
Kyselyyn vastanneiden sairaanhoitajien itsearvioinnin ja tuloksista saatujen arvosanojen keskiarvojen vertailu osoitti, että vastaajat pitivät omaa varfariinilääkehoito-osaamistaan jonkin verran parempana suhteessa kyselystä saatuihin arvosanoihin. Opinnäytetyön kysely sisälsi 39 väittämää varfariinilääkehoidon eri osa-alueista. Tuloksista selvisi, että kyselyyn vastanneiden sairaanhoitajien yleistietämys varfariinilääkehoidon farmakokinetiikasta, farmakodynamiikasta, riskitekijöistä, annostuksesta, yhteisvaikutuksista ja siihen liittyvistä ravitsemuksen erityispiirteistä oli pääasiassa hyvä. Kuitenkin myös yksityiskohtaisemman tiedon määrän lisäämiselle sekä jo olemassa olevan varfariinilääkehoito-osaamisen syventämiselle oli tarvetta. Näiden kehittämistarpeiden löytyminen on edellytys muutoksille, jotta lääkehoitoa voitaisiin toteuttaa entistä turvallisemmin.
Tutkimustiedon mukaan yli puolet suomalaisista varfariinin käyttäjistä on 75 vuotta täyttäneitä ja suurella osalla heistä on sisätautiosastolla hoidettavia sydän- ja verisuonisairauksia, joita hoidetaan muun muassa varfariinilla. Osastoilla vastuu lääkehoidon toteuttamisesta on suurelta osin sairaanhoitajilla, joiden ammatilliseen pätevyyteen kuuluu eritasoisen lääkehoidon osaaminen ja toteuttaminen monipuolisesti lääkärin määräysten mukaisesti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sisätautiosastolla työskentelevien sairaanhoitajien tietämystä koskien ikääntyneiden varfariinilääkehoitoa sekä sitä, millaiseksi he kokivat oman osaamisensa. Lisäksi työn tarkoituksena oli kuvata, mitä kehittämistarpeita kyselyyn vastanneilla sairaanhoitajilla oli varfariinilääkehoidon osaamisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa sairaanhoitajille ajantasaista tietoa varfariinilääkehoidosta ja mahdollisuus tunnistaa omia kehittämistarpeitaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kyselylomaketta hyödyntäen keväällä 2015 ja aineisto analysoitiin manuaalisin menetelmin laskemalla tuloksien frekvenssejä, prosentteja ja keskiarvoja. Opinnäytetyön perusjoukkona olivat Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaanhoitajat ja heistä otokseksi valikoitui kahdella eri sisätautiosastolla työskentelevät sairaanhoitajat (n=16).
Kyselyyn vastanneiden sairaanhoitajien itsearvioinnin ja tuloksista saatujen arvosanojen keskiarvojen vertailu osoitti, että vastaajat pitivät omaa varfariinilääkehoito-osaamistaan jonkin verran parempana suhteessa kyselystä saatuihin arvosanoihin. Opinnäytetyön kysely sisälsi 39 väittämää varfariinilääkehoidon eri osa-alueista. Tuloksista selvisi, että kyselyyn vastanneiden sairaanhoitajien yleistietämys varfariinilääkehoidon farmakokinetiikasta, farmakodynamiikasta, riskitekijöistä, annostuksesta, yhteisvaikutuksista ja siihen liittyvistä ravitsemuksen erityispiirteistä oli pääasiassa hyvä. Kuitenkin myös yksityiskohtaisemman tiedon määrän lisäämiselle sekä jo olemassa olevan varfariinilääkehoito-osaamisen syventämiselle oli tarvetta. Näiden kehittämistarpeiden löytyminen on edellytys muutoksille, jotta lääkehoitoa voitaisiin toteuttaa entistä turvallisemmin.