Neuvolan terveydenhoitajan lapsiperheille antama sosiaalinen tuki erotilanteessa
Junttila, Sallamaari; Koskiaho, Salla (2015)
Junttila, Sallamaari
Koskiaho, Salla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505056024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505056024
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli neuvolan terveydenhoitajan antama sosiaalinen tuki lapsi-perheelle erotilanteessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää neuvolan terveydenhoitajien työorientaatioita huomioimaan eroperheen alle kouluikäiset lapset erotilanteessa. Työorientaatioita kehittämällä terveydenhoitaja antaa vanhemmille sosiaalista tukea lapsen auttamiseksi erotilanteessa. Opinnäytetyön tutkimustehtävät olivat: minkälaista sosiaalista tukea neuvolan terveydenhoitaja voi antaa eroperheille alle kouluikäiseen lapseen liittyvissä asioissa ja millä tavalla neuvolan terveydenhoitaja voi tukea perhettä ottamaan alle kouluikäinen lapsi huomioon erotilanteessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa alle kouluikäisten kanssa työskentelevien terveydenhoitajien käyttöön.
Opinnäytetyössä lähestyttiin aihetta kvalitatiivisen tutkimuksen näkökulmasta. Opinnäytetyön aineistot kerättiin haastattelemalla viittä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa. Tutkimusme-netelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineistot kerättiin tammikuussa 2015. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja lähestymistapa oli deduktiivinen ja abduktiivinen.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että eroperheiden kohtaamisessa on monia ulottuvuuksia. On merkityksellistä, millä tavalla terveydenhoitaja kohtaa perheen ja siihen olisi tärkeää kiinnittää huomiota. Terveydenhoitajan rooli on olennainen vanhempien ohjaamisessa lapsen tueksi erosta selviytymisessä. Terveydenhoitajan on tärkeää korostaa alle kouluikäisen lapsen huomioimista erotilanteessa ja ottaa huomioon lapsen kehitystaso eroasioista puhuttaessa. Vanhempien voimavarojen ja vanhemmuuden tukeminen on myös olennaista, koska vanhempien jaksaminen heijastuu vääjäämättä lapsen hyvinvointiin erotilanteessa.
Erityisen tärkeäksi sosiaalisen tuen muodoksi aineistosta nousi emotionaalinen tuki. Emotionaaliseksi tueksi määriteltiin muun muassa puheeksi ottaminen, aito kuuntelu ja läsnäolo. Myös tiedollinen ja konkreettinen tuki koettiin tärkeiksi. Tärkeimmäksi tiedolliseksi tueksi määriteltiin palveluohjaus. Konkreettista tukea oli esimerkiksi kodinhoitoapu, taloudellisen tuen tarjoaminen ja arjen rutiinien vahvistaminen. Etenkin kriisissä olevalle konkreettinen tuki voi olla ensimmäinen tarvittava tuen muoto.
Sisällönanalyysillä muodostetuista alakategorioista syntyi opinnäytetyön tulokset. Tuloksista muodostettiin muistilista terveydenhoitajan käyttöön eroperheen kohtaamista varten. Muistilista on hyödynnettävissä moniammatilliseen käyttöön.
Opinnäytetyössä lähestyttiin aihetta kvalitatiivisen tutkimuksen näkökulmasta. Opinnäytetyön aineistot kerättiin haastattelemalla viittä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa. Tutkimusme-netelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineistot kerättiin tammikuussa 2015. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja lähestymistapa oli deduktiivinen ja abduktiivinen.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että eroperheiden kohtaamisessa on monia ulottuvuuksia. On merkityksellistä, millä tavalla terveydenhoitaja kohtaa perheen ja siihen olisi tärkeää kiinnittää huomiota. Terveydenhoitajan rooli on olennainen vanhempien ohjaamisessa lapsen tueksi erosta selviytymisessä. Terveydenhoitajan on tärkeää korostaa alle kouluikäisen lapsen huomioimista erotilanteessa ja ottaa huomioon lapsen kehitystaso eroasioista puhuttaessa. Vanhempien voimavarojen ja vanhemmuuden tukeminen on myös olennaista, koska vanhempien jaksaminen heijastuu vääjäämättä lapsen hyvinvointiin erotilanteessa.
Erityisen tärkeäksi sosiaalisen tuen muodoksi aineistosta nousi emotionaalinen tuki. Emotionaaliseksi tueksi määriteltiin muun muassa puheeksi ottaminen, aito kuuntelu ja läsnäolo. Myös tiedollinen ja konkreettinen tuki koettiin tärkeiksi. Tärkeimmäksi tiedolliseksi tueksi määriteltiin palveluohjaus. Konkreettista tukea oli esimerkiksi kodinhoitoapu, taloudellisen tuen tarjoaminen ja arjen rutiinien vahvistaminen. Etenkin kriisissä olevalle konkreettinen tuki voi olla ensimmäinen tarvittava tuen muoto.
Sisällönanalyysillä muodostetuista alakategorioista syntyi opinnäytetyön tulokset. Tuloksista muodostettiin muistilista terveydenhoitajan käyttöön eroperheen kohtaamista varten. Muistilista on hyödynnettävissä moniammatilliseen käyttöön.