Nuorisovaltuustot paperilla : Tekstianalyysi nuorisovaltuustojen toimintasäännöistä ennen ja jälkeen kuntaliitoksen
Koskivuori, Jenni (2015)
Koskivuori, Jenni
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505097083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505097083
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee kuntaliitosten vaikutusta nuorisovaltuustojen toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin eli toimintasääntöihin. Tutkimuksessa on selvitetty, miten liitoskuntien tasapuolinen huomioiminen on toteutunut nykyistä toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu nuorten osallisuuden toteutumista toimintasääntöjen kautta. Tutkimus on toteutettu kahden moniliitoskunnan Kouvolan ja Mikkelin aineistoja analysoimalla tekstianalyysin keinoin. Molemmissa tapauksissa kuusi kuntaa muodosti uuden kunnan.
Nuorisovaltuustoja on perustettu nykyisen nuorisolain voimaantulon jälkeen lukuisiin kuntiin, ja keväällä 2015 voimaantulleen kuntalain myötä nuorisovaltuustotoiminnasta tulee lakisääteinen jokaiseen kuntaan. Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat osana kunnallisen päätöksenteon koneistoa. Toteutustavoissa on paikallisia vaihteluita, joita toimintasäännöt heijastelevat. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on käytetty osallisuuden ja kansalaiseksi kasvun käsitteistöjä.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin suosituslista liittyen kuntaliitosten ja nuorten osallisuuden toteutumisen huomioiviin seikkoihin, joita hyvästä nuorisovaltuuston toimintasäänöstä tulisi löytyä. Lisäksi listattiin muita yleisiä hyviä käytäntöjä.
Suosituksissa nousi esiin toimintasääntöjen oikea-aikainen päivittäminen kuntaliitokset huomioivaksi ja tasavertainen aiempien toimintasääntöjen huomioiminen uutta asiakirjaa päivitettäessä. Osallisuuden näkökulmasta huomioa tulee kiinnittää siihen, onko aktiivisena toimijana asiakirjassa nuori vai joku muu taho. ”Nuoria koskevat asiat” –määrittelystä luopuminen, nuorisovaltuuston edustajan saaminen kaikkiin lautakuntiin, nuorten oikeus saada tukea tehtäviinsä, ja toimintaa ohjaavan työntekijän roolin selkeä määrittely lisäävät osallisuutta. Muita hyviä käytäntöjä ilmentävät asiakirjassa väljyys toiminnan muotojen kuvauksessa, nuorten tasapuolinen huomioiminen ehdokasasetteluissa, eron tekeminen koulujen sisäisten ja puoluepoliittisten nuorten vaikuttajaryhmiin, toimintakauden kaksivuotisuus ja yleinen käytäntöjen selkeä avaaminen ilman tulkinnanvaraisia muotoiluja.
Nuorisovaltuustoja on perustettu nykyisen nuorisolain voimaantulon jälkeen lukuisiin kuntiin, ja keväällä 2015 voimaantulleen kuntalain myötä nuorisovaltuustotoiminnasta tulee lakisääteinen jokaiseen kuntaan. Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat osana kunnallisen päätöksenteon koneistoa. Toteutustavoissa on paikallisia vaihteluita, joita toimintasäännöt heijastelevat. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on käytetty osallisuuden ja kansalaiseksi kasvun käsitteistöjä.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin suosituslista liittyen kuntaliitosten ja nuorten osallisuuden toteutumisen huomioiviin seikkoihin, joita hyvästä nuorisovaltuuston toimintasäänöstä tulisi löytyä. Lisäksi listattiin muita yleisiä hyviä käytäntöjä.
Suosituksissa nousi esiin toimintasääntöjen oikea-aikainen päivittäminen kuntaliitokset huomioivaksi ja tasavertainen aiempien toimintasääntöjen huomioiminen uutta asiakirjaa päivitettäessä. Osallisuuden näkökulmasta huomioa tulee kiinnittää siihen, onko aktiivisena toimijana asiakirjassa nuori vai joku muu taho. ”Nuoria koskevat asiat” –määrittelystä luopuminen, nuorisovaltuuston edustajan saaminen kaikkiin lautakuntiin, nuorten oikeus saada tukea tehtäviinsä, ja toimintaa ohjaavan työntekijän roolin selkeä määrittely lisäävät osallisuutta. Muita hyviä käytäntöjä ilmentävät asiakirjassa väljyys toiminnan muotojen kuvauksessa, nuorten tasapuolinen huomioiminen ehdokasasetteluissa, eron tekeminen koulujen sisäisten ja puoluepoliittisten nuorten vaikuttajaryhmiin, toimintakauden kaksivuotisuus ja yleinen käytäntöjen selkeä avaaminen ilman tulkinnanvaraisia muotoiluja.