Luontolähtöiset menetelmät nuorten hyvinvoinnin edistämisessä : kirjallisuuskatsaus
Tammela, Sonja (2015)
Tammela, Sonja
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086981
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä tiedetään luonnon vaikutuksista nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, millaisia tuloksia on saatu luontolähtöisten menetelmien käytöstä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä millaisia luontolähtöisiä menetelmiä on käytetty nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena oli kehittää menetelmiä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin syste-maattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsausta varten määriteltiin seuraavat tutkimuskysymyk-set: Millaisia luontolähtöisiä menetelmiä on käytetty nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi? Minkälaisia tuloksia on saatu luontolähtöisten menetelmien käytöstä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyen? Tut-kimuskysymysten avulla muodostettiin työn viitekehys. Kriteerit tiedonhaulle määriteltiin etukäteen ja toteutettiin systemaattinen tiedonhaku sähköisistä tietokannoista. Analysoitavaksi aineistoksi valikoitui yhdeksän (N=9) tutkimusta.
Luontolähtöisten menetelmien käyttö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi yleistyy kovaa vauhtia ja luonnon hyvinvointivaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää positiivista tutkimustietoa ympäri maailman. Nuoruus on elämänvaihe, jolloin määrittyvät arvot ja asenteet ohjaavat ihmisen elämää pitkälle aikuisuu-teen. Tällä hetkellä suomalaisten nuorten suurimpia hyvinvointiongelmia ovat psyykkiset ja fyysiset sai-raudet, epäterveelliset elintavat sekä kognitiiviset häiriöt. Opinnäytetyö liittyi Hoivafarmi-hankkeeseen. Hoivafarmi-hankkeen päätavoite on kehittää työllistymistä tukevaa luonto- ja eläinavusteista toimintaa ja tuottaa tutkimustietoa luontolähtöisen toiminnan vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn.
Kaikissa analysoiduissa tutkimuksissa saatiin positiivisia tuloksia luontolähtöisten menetelmien käytöstä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimustulosten perusteella yleisin tutkittu luontolähtöinen mene-telmä oli eläinavusteisen toiminnan eri variaatiot. Tutkimuksissa oli käytetty myös hoivamaataloudellista sekä luontoympäristöavusteista lähestymistapaa. Tutkimustulokset jakautuivat kolmeen luokkaan. Selväs-ti eniten tutkimuksissa oli saatu tuloksia luontolähtöisten menetelmien vaikutuksista sosiaalisiin tekijöi-hin. Erityisesti sosiaalisten taitojen kehityksessä oli saatu laajasti positiivisia tuloksia. Toinen pääkategoria muodostui psyykkisistä tekijöistä. Kolmas pääkategoria olivat kognitiiviset tekijät. Tutkimusten perusteella erityisesti keskittymisvaikeuksista tai kehityksellisistä ongelmista kärsivien nuorten nähtiin saavan apua oppimiseensa luontolähtöisten menetelmien käytöstä.
Luontolähtöisten menetelmien käyttö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi yleistyy kovaa vauhtia ja luonnon hyvinvointivaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää positiivista tutkimustietoa ympäri maailman. Nuoruus on elämänvaihe, jolloin määrittyvät arvot ja asenteet ohjaavat ihmisen elämää pitkälle aikuisuu-teen. Tällä hetkellä suomalaisten nuorten suurimpia hyvinvointiongelmia ovat psyykkiset ja fyysiset sai-raudet, epäterveelliset elintavat sekä kognitiiviset häiriöt. Opinnäytetyö liittyi Hoivafarmi-hankkeeseen. Hoivafarmi-hankkeen päätavoite on kehittää työllistymistä tukevaa luonto- ja eläinavusteista toimintaa ja tuottaa tutkimustietoa luontolähtöisen toiminnan vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn.
Kaikissa analysoiduissa tutkimuksissa saatiin positiivisia tuloksia luontolähtöisten menetelmien käytöstä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimustulosten perusteella yleisin tutkittu luontolähtöinen mene-telmä oli eläinavusteisen toiminnan eri variaatiot. Tutkimuksissa oli käytetty myös hoivamaataloudellista sekä luontoympäristöavusteista lähestymistapaa. Tutkimustulokset jakautuivat kolmeen luokkaan. Selväs-ti eniten tutkimuksissa oli saatu tuloksia luontolähtöisten menetelmien vaikutuksista sosiaalisiin tekijöi-hin. Erityisesti sosiaalisten taitojen kehityksessä oli saatu laajasti positiivisia tuloksia. Toinen pääkategoria muodostui psyykkisistä tekijöistä. Kolmas pääkategoria olivat kognitiiviset tekijät. Tutkimusten perusteella erityisesti keskittymisvaikeuksista tai kehityksellisistä ongelmista kärsivien nuorten nähtiin saavan apua oppimiseensa luontolähtöisten menetelmien käytöstä.