MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISEN NUOREN HOITOONOHJAUS OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA : Hoitoonohjauskaaviot toisen asteen opiskeluterveydenhoitajien käyttöön
Heiskanen, Mimmi; Filenius, Janina (2015)
Heiskanen, Mimmi
Filenius, Janina
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505035746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505035746
Tiivistelmä
Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöstä kärsii keskimäärin 15–25 prosenttia
nuoruusikäisistä. Häiriöt ovat yleisempiä varttuneemmilla nuorilla, ja suurin osa mielenterveyden
häiriöistä kärsivistä nuorista jää hoidon ulkopuolelle. Yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä nuorilla
ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt, joista käytöshäiriöt ilmenevät usein
varhaisnuoruudessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa terveydenhoitajaa arvioimaan mielenterveys- ja
päihdeongelmaisen nuoren jatkohoidon tarvetta sekä sopivia jatkohoitopaikkoja. Opinnäytetyön
toimeksiantaja on Joensuun kaupunki. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena. Sen tehtävänä oli
tuottaa hoitoonohjauskaaviot toisen asteen opiskeluterveydenhoitajille mielenterveys- ja
päihdeongelmaisen nuoren jatkohoitoon ohjaamisen tueksi.
Tuotoksena valmistui kaksi hoitoonohjauskaaviota: toinen mielenterveyspalveluihin ja toinen
päihdehuollon palveluihin. Hoitoonohjauskaaviot on koottu Huolen vyöhykkeistö -mallia soveltaen,
jolloin jatkohoitoon ohjaaminen tapahtuu opiskeluterveydenhoitajan kokeman subjektiivisen
huolenasteen mukaan. Kaavioista löytyvät keskeisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden seulontaan
käytettyjen testien pistemäärät. Jatkokehittämisideana on Joensuun alueen mielenterveys- ja
päihdepalveluiden tahojen hoitoonohjaamisen käytänteiden yhteinäistäminen.
nuoruusikäisistä. Häiriöt ovat yleisempiä varttuneemmilla nuorilla, ja suurin osa mielenterveyden
häiriöistä kärsivistä nuorista jää hoidon ulkopuolelle. Yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä nuorilla
ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt, joista käytöshäiriöt ilmenevät usein
varhaisnuoruudessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa terveydenhoitajaa arvioimaan mielenterveys- ja
päihdeongelmaisen nuoren jatkohoidon tarvetta sekä sopivia jatkohoitopaikkoja. Opinnäytetyön
toimeksiantaja on Joensuun kaupunki. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena. Sen tehtävänä oli
tuottaa hoitoonohjauskaaviot toisen asteen opiskeluterveydenhoitajille mielenterveys- ja
päihdeongelmaisen nuoren jatkohoitoon ohjaamisen tueksi.
Tuotoksena valmistui kaksi hoitoonohjauskaaviota: toinen mielenterveyspalveluihin ja toinen
päihdehuollon palveluihin. Hoitoonohjauskaaviot on koottu Huolen vyöhykkeistö -mallia soveltaen,
jolloin jatkohoitoon ohjaaminen tapahtuu opiskeluterveydenhoitajan kokeman subjektiivisen
huolenasteen mukaan. Kaavioista löytyvät keskeisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden seulontaan
käytettyjen testien pistemäärät. Jatkokehittämisideana on Joensuun alueen mielenterveys- ja
päihdepalveluiden tahojen hoitoonohjaamisen käytänteiden yhteinäistäminen.