Pulssin tunnustelun opettaminen potilaalle : Kysely hoitotyöntekijöille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten pulssin tunnustelun opettaminen potilaalle toteutuu hoitotyössä hoitotyöntekijöiden kuvaamana. Pulssin tunnustelun ja omaseurannan opettamisella potilaalle voidaan jo varhaisessa vaiheessa havaita eteisvärinä ja siten ennaltaehkäistä sen merkittävintä komplikaatiota aivoinfarktia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyöntekijöiden pulssin tunnustelun opettamisen osaamisesta ja toteuttamisesta hoitotyössä potilaille.

Opinnäytetyössä kartoitettiin sähköisellä kyselylomakkeella pulssin tunnustelun opettamisen toteutumista osana hoitotyötä Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidossa Hatanpään sairaalassa syksyllä 2014. Lähtökohtana oli Tunne pulssisi -koulutus, joka oli järjestetty osalle sairaalan henkilökunnasta syksyllä 2013. Kyselyyn vastasi yhteensä 31 hoitotyöntekijää seitsemältä eri osastolta. Tulokset kuvattiin ja analysoitiin pääosin kvantitatiivisella menetelmällä.

Tulosten mukaan hieman yli puolet vastaajista opettaa pulssin tunnustelua potilaalle työssään, mutta suurin osa heistä kuukausittain tai harvemmin. Pulssin tunnustelun opettamista potilaalle pidetään kyselyn perusteella pääsääntöisesti tärkeänä. Suurin osa vastaajista arvioi pulssin tunnustelun opettamisen taitonsa hyväksi tai kiitettäväksi. Pulssin tunnustelun opettamisen osaaminen arvioitiin hieman vahvemmaksi kuin seurannan opettamisen taito.

Suurimmalla osalla vastaajista oli tietoa Tunne pulssisi -kampanjasta. Useimmiten tietoa oli saatu kampanjan kirjallisista materiaaleista, koulutuksesta tai infosta omalla osastolla. Tunne pulssisi -koulutukseen osallistuminen mahdollisesti vaikuttaa positiivisesti sekä hoitajien ohjausosaamiseen että käsitykseen pulssin tunnustelun opettamisen tärkeydestä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että hoitotyöntekijät osaisivat opettaa pulssin tunnustelua potilaalle ja että he pitävät asiaa tärkeänä. Vaikka kyselyn vastaajamäärä oli pieni, voidaan tuloksista päätellä, ettei ohjaamisen toteutuminen kuvasta tätä. Jatkossa koulutuksen uusiminen suuremmalle joukolle hoitotyöntekijöitä voisi lisätä pulssin tunnustelun opettamista potilaalle. Jokaisessa työyksikössä olisi myös hyödyllistä keskustella eteisvärinästä sekä sen varhaisesta havaitsemisesta ja yhdessä sopia esimerkiksi tietyt potilasryhmät, joille ohjausta systemaattisesti annetaan.

The purpose of this study was to examine how teaching pulse palpation to the patient occurs according to nursing professionals. Teaching pulse palpation and self-assessment of the pulse helps early detection of atrial fibrillation (AF) and thus prevents stroke, severe complication of AF. The data were collected from Hatanpää hospital in Tampere in autumn 2014 by using electronic questionnaire. The questionnaire was responded by 31 members of a nursing staff working on seven different units. The results were described and analyzed using quantitative method of research.

A total of 55 per cent of the respondents stated that they teach pulse palpation to the patient but only monthly or less frequently. The respondents regard teaching pulse palpation important as a rule and regard their skills of teaching as good or excellent. Participation to the Tunne pulssisi -education probably increases teaching skills of the nursing staff and their attitude towards how important they find teaching pulse palpation to the patient.

According to the results nursing staff can teach pulse palpation and they find it important. Although the number of respondents was relatively low, the results showed that actual teaching happens infrequently. Another education for larger amount of nursing staff could increase teaching pulse palpation to the patients in hospital. It would be useful if early detection of atrial fibrillation was discussed in every unit and certain patient groups were given systematic guidance on pulse palpation.