Elektrokemiallisen pika-analytiikkasovelluksen kehittäminen

Abstract

Tämä opinnäytetyö liittyy BioPrint -projektiin ja sen tavoitteena oli amylaasisen-sorin biomusteen optimointi. Biomusteen optimoinnilla pyrittiin löytämään mah-dollisimman hyvin sensorin pinnalla toimiva entsyymiseos. Amylaasisensorike-hitys tähtää pika-analytiikkamenetelmään, jolla pystyttäisiin mittaamaan stres-simarkkerina toimivan α-amylaasientsyymin pitoisuus syljestä. Nykyisin stressi-hormonien, kuten kortisolin ja noradrenaliinin, määrittäminen tehdään verikokeilla. Syljen α-amylaasia mittaavalla pika-analytiikkamenetelmällä voitaisiin korvata ainakin osa kalliista verikokeista.

Työssä käytettiin BioPrint -projektissa silkkipainotekniikalla valmistettuja senso-reita. Työ toteutettiin mittaamalla entsyymikäsiteltyjä painettuja sensoreita po-tentiostaatilla käyttämällä näytteinä maltoosi- ja α-amylaasistandardeja. Saadut mittaustulokset käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelman avulla graafiseen muotoon. Tuloksia analysoitiin ja vertailtiin keskenään.

Maltoosistandardien mittaustuloksista voitiin päätellä, että sensorille kuivatut kolmen entsyymin seokset toimivat eri muovialustoille valmistetuilla sensoreilla. Entsyymiseosten paremmuudesta ei saatu täyttä varmuutta, koska niiden toimivuuteen vaikuttaa myös sensoreiden muovialusta eikä kaikkia entsyymiseoksia voitu testata samalle muovialustalle painetuilla sensoreilla. Alfa-amylaasistandardien mittauksista saatiin selville, että amylaasisensorin valmistus vaatii vielä optimointia, jotta α-amylaasientsyymin mittaus saadaan toimimaan sensorilla halutulla tavalla.

Vanhenevuustestauksissa vertailtiin eri säilytysmenetelmien ja entsyymiseoksien eroja. Säilytysmenetelmien vertaillussa selvisi, että amylaasisensorit säilyivät parhaiten vakuumipakkauksessa jääkaapissa riippumatta entsyymiseoksesta. Eri entsyymiseosten välillä ei ollut suurta eroa säilyvyydessä.