Yhdistelmäkonekorjuun tuottavuustutkimus harvennushakkuilla Pohjois-Pohjanmaalla
Sorvari, Seppo (2015)
Sorvari, Seppo
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285367
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia yhdistelmäkoneen käytettävyyttä leimikoiden harvennukseen ja metsäkuljetukseen Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson alueella. Tavoitteena on selvittää minkä tyyppisellä leimikolla yhdistelmäkoneen käyttö on tuottavinta. Tutkimuksessa selvitettiin myös millaisia puumääriä yhdistelmäkoneella kyettiin hakkaamaan ja kuljettamaan kahdeksalla eri leimikolla sekä millainen on näihin kuluva aika. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään yhdistelmäkonekorjuun ongelmakohdat ja niihin liittyviä ratkaisuja. Pyrkimyksenä on, että tutkimuksessa löytyviin ongelmiin kyettäisiin tarttumaan mm. leimikkosuunnittelun yhteydessä, jolloin leimikkotarjonta erilaisille metsäkoneille voidaan kohdistaa oikein. Tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu erityisesti poistuvan puun tilavuuteen, hehtaarikohtaiseen hakkuukertymään ja lähikuljetusmatkaan.
Työn tilaajana on SoForest Oy, joka on yhden yhdistelmäkoneen yritys Kalajoella. SoForest Oy urakoi Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson alueella. Käsiteltävät metsät olivat pääasiassa ensiharvennusmetsiä, mutta jonkin verran tehtiin myös harvennuksia. Tutkimuksessa käytettävä metsäkone on vuosimallia 2010 oleva Ponsse Gazelle ajokone, joka on varustettu Nisulan 400C monikäyttökouralla.
Tiedonkeruu suoritettiin Excel-pohjaisella tutkimuslomakkeella, jonka kuljettajat täyttivät työvuoron päättyessä. Tutkimusmenetelmänä käytetään
seurantatutkimusta, jossa tutkitaan eri leimikoilta kerättyjä aineistoja. Seuranta kesti noin neljän kuukauden ajan alkutalvesta 2014/2015.
Tutkimuksessa tuloksia on analysoitu tilavuusluokittain sekä työvuoro- että leimikkotasolla, jolloin päädyttiin siihen johtopäätökseen, että poistettavan puun tilavuuden vaikutus tuottavuuteen on merkittävä seikka yhdistelmäkonekorjuussa. Toisena merkittävänä seikkana tuli ilmi poistettavan puulajin merkitys tuottavuuteen. Mikäli poistettava puulaji on valtaosin koivua, on tuottavuus selvästi heikompi verrattuna sellaiseen leimikkoon, jossa suurin osa poistumasta on mäntyä. Metsäkuljetusmatkan vaikutus alkaa näkyä tuloksissa vasta 600 metrin jälkeen, jolloin tuottavuus heikkenee voimakkaasti. Hehtaarikohtaisella kertymällä ja maalajilla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä tällä korjuumenetelmällä.
Työn tilaajana on SoForest Oy, joka on yhden yhdistelmäkoneen yritys Kalajoella. SoForest Oy urakoi Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson alueella. Käsiteltävät metsät olivat pääasiassa ensiharvennusmetsiä, mutta jonkin verran tehtiin myös harvennuksia. Tutkimuksessa käytettävä metsäkone on vuosimallia 2010 oleva Ponsse Gazelle ajokone, joka on varustettu Nisulan 400C monikäyttökouralla.
Tiedonkeruu suoritettiin Excel-pohjaisella tutkimuslomakkeella, jonka kuljettajat täyttivät työvuoron päättyessä. Tutkimusmenetelmänä käytetään
seurantatutkimusta, jossa tutkitaan eri leimikoilta kerättyjä aineistoja. Seuranta kesti noin neljän kuukauden ajan alkutalvesta 2014/2015.
Tutkimuksessa tuloksia on analysoitu tilavuusluokittain sekä työvuoro- että leimikkotasolla, jolloin päädyttiin siihen johtopäätökseen, että poistettavan puun tilavuuden vaikutus tuottavuuteen on merkittävä seikka yhdistelmäkonekorjuussa. Toisena merkittävänä seikkana tuli ilmi poistettavan puulajin merkitys tuottavuuteen. Mikäli poistettava puulaji on valtaosin koivua, on tuottavuus selvästi heikompi verrattuna sellaiseen leimikkoon, jossa suurin osa poistumasta on mäntyä. Metsäkuljetusmatkan vaikutus alkaa näkyä tuloksissa vasta 600 metrin jälkeen, jolloin tuottavuus heikkenee voimakkaasti. Hehtaarikohtaisella kertymällä ja maalajilla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä tällä korjuumenetelmällä.