Uudelleen synnyttävän synnytyspelkoisen äidin kohtaaminen neuvolassa
Vainikka, Jonna; Korhonen, Johanna (2015)
Vainikka, Jonna
Korhonen, Johanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295515
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien kokemuksia synnytyspelkoisen uudelleen synnyttävän äidin kohtaamisesta äitiysneuvolan asiakkaana. Tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien valmiuksia tunnistaa synnytyspeloista kärsivä äiti ja ottaa puheeksi mahdollinen synnytyspelko. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä.
Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia keinoja terveydenhoitajat käyttävät keskustelun avaamiseksi synnytyspelosta ja millaisia keinoja heillä on uudelleen synnyttävän äidin synnytyspelkojen ehkäisyyn.
Aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla, johon osallistui neljä äitiysneuvolan terveydenhoitajaa. Haastattelu nauhoitettiin ja saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että synnytyspelko on hyvin yleistä uudelleen synnyttävillä äideillä. Synnytyspelko on yksilöllistä, ja se tulisi tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa raskauden aikana. Terveydenhoitajat nostivat esille keskustelun ja äidin kuuntelemisen merkityksen ja sen, että äiti saa ja pystyy puhumaan omista tunteistaan ja peloistaan.
Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää äitiys-, lasten- ja hyvinvointineuvolatyössä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää vertaistukitoiminnan merkitystä synnytyspelkoisille äideille sekä kehittää yhteistyötä sairaalan ja äitiysneuvolan välillä äidin synnytyspelkoihin liittyen.
Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia keinoja terveydenhoitajat käyttävät keskustelun avaamiseksi synnytyspelosta ja millaisia keinoja heillä on uudelleen synnyttävän äidin synnytyspelkojen ehkäisyyn.
Aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla, johon osallistui neljä äitiysneuvolan terveydenhoitajaa. Haastattelu nauhoitettiin ja saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että synnytyspelko on hyvin yleistä uudelleen synnyttävillä äideillä. Synnytyspelko on yksilöllistä, ja se tulisi tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa raskauden aikana. Terveydenhoitajat nostivat esille keskustelun ja äidin kuuntelemisen merkityksen ja sen, että äiti saa ja pystyy puhumaan omista tunteistaan ja peloistaan.
Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää äitiys-, lasten- ja hyvinvointineuvolatyössä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää vertaistukitoiminnan merkitystä synnytyspelkoisille äideille sekä kehittää yhteistyötä sairaalan ja äitiysneuvolan välillä äidin synnytyspelkoihin liittyen.