Hajautetut projektiryhmät suunnittelu- ja konsulttialalla : Tutkimus yhteistyön haasteista
Eklund, Kim (2015)
Eklund, Kim
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295532
Tiivistelmä
Suunnittelu- ja konsulttialan yrityksessä astui voimaan organisaatiomuutos 1.1.2013, jossa siirryttiin maantieteelliseen jaotteluun perustuvasta alueorganisaatiosta linjaorganisaatioon. Organisaatiomuutoksen tavoitteiksi asetettiin toiminnan parantaminen lisäämällä toimipisteiden välistä yhteistyötä jakamalla ja vaihtamalla resursseja. Myös toimeksiantojen suorittamista toisella paikkakunnalla oli tarkoitus helpottaa. Organisaatiomuutoksen vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu teemahaastattelun keinoin yrityksessä. Tästä syystä käynnistettiin kvalitatiivinen tutkimus, jossa on keskitytty hajautettuihin projekteihin osallistuneiden kokemuksiin virtuaalisesta työskentelystä.
Kokemuksia kartoitettiin haastatteluiden avulla, jotka suoritettiin virtuaalisen projektityöskentelyn viestintävälineillä: kasvokkain, puheluilla, pikaviesteillä sekä videoneuvottelujärjestelmillä. Haastatteluissa keskityttiin projektien onnistumisiin ja epäonnistumisiin, tiedonsiirron kulkuun, projektien johtamiseen ja henkilöstön kokemuksiin. Teemahaastattelu valikoitui haastattelumenetelmäksi, jotta keskustelu oli vapautuneempaa. Vapaata keskustelua tuki myös haastateltavien anonymiteetti.
Haastatteluissa esille tulleita teemoja olivat projektipäällikön osaaminen, tavoitteiden epäselvyys, projektin aloituskokouksen sekä projektipalavereiden tärkeys projektin onnistumisen ja yhteistyön kannalta, työnohjauksen ja tulosten tarkastelun merkitys. Näiden teemojen pohjalta muodostettiin käsitys yrityksen projektijohtamisen tilasta.
Haastatteluiden perusteella voitaneen todeta, että organisaation projektijohtamisessa on kehitettävää. Kehittäminen on kuitenkin pitkä prosessi, koska ongelmat johtunevat organisaation orgaanisen oppimisen puutteesta. Projektityöskentelyssä ei synny luonnollisia tilanteita vaihtaa ja kasvattaa yrityksen osaamista. Mentor-tutor -malli antaa mahdollisuuden osaavien ammattilaisten tiedon siirtämiseksi kokemattomammille henkilöille. Mentoreiden arvostusta tulisi kasvattaa, jotta he motivoituisivat paremmin tehtävään. Näin asiantuntijuudesta tulisi luoda houkutteleva vaihtoehto esimies- tai johtamisuran rinnalle.
Kokemuksia kartoitettiin haastatteluiden avulla, jotka suoritettiin virtuaalisen projektityöskentelyn viestintävälineillä: kasvokkain, puheluilla, pikaviesteillä sekä videoneuvottelujärjestelmillä. Haastatteluissa keskityttiin projektien onnistumisiin ja epäonnistumisiin, tiedonsiirron kulkuun, projektien johtamiseen ja henkilöstön kokemuksiin. Teemahaastattelu valikoitui haastattelumenetelmäksi, jotta keskustelu oli vapautuneempaa. Vapaata keskustelua tuki myös haastateltavien anonymiteetti.
Haastatteluissa esille tulleita teemoja olivat projektipäällikön osaaminen, tavoitteiden epäselvyys, projektin aloituskokouksen sekä projektipalavereiden tärkeys projektin onnistumisen ja yhteistyön kannalta, työnohjauksen ja tulosten tarkastelun merkitys. Näiden teemojen pohjalta muodostettiin käsitys yrityksen projektijohtamisen tilasta.
Haastatteluiden perusteella voitaneen todeta, että organisaation projektijohtamisessa on kehitettävää. Kehittäminen on kuitenkin pitkä prosessi, koska ongelmat johtunevat organisaation orgaanisen oppimisen puutteesta. Projektityöskentelyssä ei synny luonnollisia tilanteita vaihtaa ja kasvattaa yrityksen osaamista. Mentor-tutor -malli antaa mahdollisuuden osaavien ammattilaisten tiedon siirtämiseksi kokemattomammille henkilöille. Mentoreiden arvostusta tulisi kasvattaa, jotta he motivoituisivat paremmin tehtävään. Näin asiantuntijuudesta tulisi luoda houkutteleva vaihtoehto esimies- tai johtamisuran rinnalle.