Angiografioiden haittavaikutukset potilasasiakirjojen perusteella
Nikkanen, Erna; Lankinen, Miia (2015)
Nikkanen, Erna
Lankinen, Miia
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265058
Tiivistelmä
Angiografiat ovat verisuonten kuvantamistutkimuksia, joiden yhteydessä voidaan tehdä erilaisia toimenpiteitä. Invasiivisena menetelmänä angiografioihin liittyy erilaisten haittavaikutusten mahdollisuus. Haittavaikutukset voivat ilmetä jo toimenpiteen aikana tai vasta myöhemmin potilaan siirryttyä jälkihoito-osastolle. Opinnäytetyön aihe on työelämälähtöinen, sillä kohdeorganisaation toimenpideradiologian yksikkö toivoi saavansa nykyistä paremmin tietoa potilaille tapahtuneista haittavaikutuksista toimenpiteiden jälkeen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää femoraalipunktoitujen angiografiapotilaiden kokemia haittavaikutuksia. Tarkastelun kohteina olivat haittavaikutusten määrä, luonne ja mukana olleet riskitekijät. Samalla havainnoitiin haittavaikutusten raportointikäytäntöjä. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin takautuvasti sähköisistä potilasasiakirjoista. Aineistonkeruuta varten oli laadittu lomake, joka perustui kirjallisuudessa kuvattuihin angiografioiden haittavaikutuksiin. Tuloksista kävi ilmi, että haittavaikutuksia tapahtuu enemmän kuin toimenpideosasto saa tietoonsa, ja raportointikäytännöissä on kehittämisen tarvetta. Nykyisillä käytännöillä haittavaikutukset jäävät kohdeorganisaatiossa pitkälti raportoimatta ja toisaalta sähköisesti kirjatut jälkihoitotiedot jäävät hyödyntämättä. Haittavaikutusten kirjauskäytäntöjen kehittämisen tärkeyttä voidaan perustella niin kustannustehokkuuden kuin potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon laatutyön näkökulmasta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää femoraalipunktoitujen angiografiapotilaiden kokemia haittavaikutuksia. Tarkastelun kohteina olivat haittavaikutusten määrä, luonne ja mukana olleet riskitekijät. Samalla havainnoitiin haittavaikutusten raportointikäytäntöjä. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin takautuvasti sähköisistä potilasasiakirjoista. Aineistonkeruuta varten oli laadittu lomake, joka perustui kirjallisuudessa kuvattuihin angiografioiden haittavaikutuksiin. Tuloksista kävi ilmi, että haittavaikutuksia tapahtuu enemmän kuin toimenpideosasto saa tietoonsa, ja raportointikäytännöissä on kehittämisen tarvetta. Nykyisillä käytännöillä haittavaikutukset jäävät kohdeorganisaatiossa pitkälti raportoimatta ja toisaalta sähköisesti kirjatut jälkihoitotiedot jäävät hyödyntämättä. Haittavaikutusten kirjauskäytäntöjen kehittämisen tärkeyttä voidaan perustella niin kustannustehokkuuden kuin potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon laatutyön näkökulmasta.