Saneeraustyömaan yhteistyö rakennuttajan, pääurakoitsijan ja pääsuunnittelijan näkökulmasta.
Häyrinen, Teemu (2015)
Häyrinen, Teemu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275072
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa käytännössä millaisia parempaan yhteistyöhön johtavia toimintatapoja ja menetelmiä rakennushankkeen aikana on. Lisäksi tavoitteena oli tutkia ongelmanratkaisutilanteita ja palaverikäytäntöjä, sekä selvittää lisä- ja muutostöiden sekä viestinnän merkitystä yhteistyöhön. Kohdetyömaana toimi Alavan kirkon saneeraustyömaa.
Työ aloitettiin keräämällä tietoa, tutustumalla hankkeen asiakirjoihin sekä selvittämällä hankkeen historiaa vanhoista palaveripöytäkirjoista. Työn aikana tehtiin haastattelututkimus, jossa haastateltiin kuutta eri henkilöä. Haastatteluihin osallistui rakennuttajan, pääurakoitsijan sekä suunnittelijan edustajia. Työn aikana tehtiin myös seurantatutkimusta työmaalla sekä rakennusvaiheen palavereissa. Näissä seurattiin työmaan etenemistä, pohdittiin ongelmatilanteiden aiheuttajia sekä sitä, mitkä palaverikäytännöt johtivat parempaan yhteistyöhön. Lisäksi tarkasteltiin sähköistä viestintää eli sitä, kuinka nopeasti viesteihin vastattiin ja mitä näissä viesteissä käsiteltiin.
Tulosten perusteella saatiin tietoa siitä, mitkä toimintatavat edistävät pyrkimyksiä parempaan yhteistyöhön. Tällaisia olivat pääsuunnittelijan useat vierailut työmaalla, suunnitelmien paikkansapitävyys ja tilaajan varautuminen lisä- ja muutostöihin. Lisäksi saatiin tietoa, mitkä aiheuttavat ongelmia, kuten lisä- ja muutostyötarjousten töiden erittely ja lisä- ja muutostyötarjousten käsittelyajat. Tuloksia voidaan soveltaa tulevissa rakennushankkeissa.
Työ aloitettiin keräämällä tietoa, tutustumalla hankkeen asiakirjoihin sekä selvittämällä hankkeen historiaa vanhoista palaveripöytäkirjoista. Työn aikana tehtiin haastattelututkimus, jossa haastateltiin kuutta eri henkilöä. Haastatteluihin osallistui rakennuttajan, pääurakoitsijan sekä suunnittelijan edustajia. Työn aikana tehtiin myös seurantatutkimusta työmaalla sekä rakennusvaiheen palavereissa. Näissä seurattiin työmaan etenemistä, pohdittiin ongelmatilanteiden aiheuttajia sekä sitä, mitkä palaverikäytännöt johtivat parempaan yhteistyöhön. Lisäksi tarkasteltiin sähköistä viestintää eli sitä, kuinka nopeasti viesteihin vastattiin ja mitä näissä viesteissä käsiteltiin.
Tulosten perusteella saatiin tietoa siitä, mitkä toimintatavat edistävät pyrkimyksiä parempaan yhteistyöhön. Tällaisia olivat pääsuunnittelijan useat vierailut työmaalla, suunnitelmien paikkansapitävyys ja tilaajan varautuminen lisä- ja muutostöihin. Lisäksi saatiin tietoa, mitkä aiheuttavat ongelmia, kuten lisä- ja muutostyötarjousten töiden erittely ja lisä- ja muutostyötarjousten käsittelyajat. Tuloksia voidaan soveltaa tulevissa rakennushankkeissa.