GAS-koulutuksen arviointia : Kehittämisehdotuksia

Abstract

Tämä realistisella evaluaatiolla tehty työelämän kehittämiseen liittyvä arviointi toteutettiin Oulun seudun ammatti- korkeakoulussa 2011. Arviointi kohdentui Goal Attainment Scaling (GAS) menetelmäkoulutuksen toteuttamiseen. GAS-menetelmän avulla laaditaan yhdessä kuntoutujan kanssa moniammatillisesti yksilölliset, kuntoutuksen kannalta merkittävät, mitattavat ja aikataulutettavat tavoitteet sekä arvioidaan miten tavoitteet on saavutettu. Realistisessa arvioinnissa vallitsevan näkemyksen mukaan interventio synnyttää asiakkaan tilanteessa muutosta tuottavia mekanismeja. Realistisen arvioinnin tarkoitus on selvittää, millainen interventio vaikuttaa, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää millä reunaehdoilla GAS-koulutus tuottaa osaamista, joka johtaa menetelmän vaikuttavaan käyttöön kuntoutustyön käytännöissä. Tätä lähestyttiin kysyen millä reunaehdoilla GAS-menetelmä toimii kuntoutujan osallisuutta varmistaen asiakas- ja voimavara- lähtöisesti GAS-koulutukseen osallistuneiden toiminnassa. Koulutukseen osallistui kuntoutuksen ja terveyden edistämisen asiantuntijoita, jotka suorittivat ylempää ammatti- korkeakoulututkintoa. Tutkimusaineisto koostui kirjallisista dokumenteista, lähipäivinä yhteistoiminnallisesti tuotetuista materiaaleista, verkkokeskustelusta, sekä tutkijan havainto- päiväkirjasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Alkuaineistossa kuntoutuksen toteutuksen järjestelmälähtöisyys osin esti asiakkaan osallisuutta tavoitteen asettamisessa. Koulutuksen päätyttyä työntekijät kokivat oman uudistuvan, asiakkaan osallisuutta tukevan orientaationsa ristiriitana työn järjestelmälähtöisissä käytännöissä. GAS-menetelmää käyttäessään he pystyivät omassa asiakastyössään toteuttamaan asiakaslähtöistä ja asiakkaan voimavaroja tunnistavaa ja tukevaa tavoitteen asettelua asiakkaan lähiympäristöä huomioiden tekemällä muutoksia työn tekemisen tavoissaan, kuten ajankäytössä ja käytettävässä työtilassa. Kuntoutujan oman aktiivisuuden varmistavien kysymysten esittäminen muutos- vaihemallin ja motivoivan haastattelun mukaisesti vahvisti taitoja tunnistaa asiakkaan muutostarpeita GAS-tavoitteita asetettaessa. Asiakkaan osallisuus ja muutosmotivaatio näyttäytyivät tiloina, joihin voidaan motivoivalla ja asiakasta tukevalla työotteella ja –menetelmillä vaikuttaa. Myös työntekijä saattoi kokea omaa voimaantumista GAS-menetelmää käyttäessään. GAS-menetelmäkoulutus koettiin välttämättömäksi GAS-menetelmän omaksumiselle ennen sen käyttöönottoa. GAS-menetelmän asiakkaan osallisuutta vahvistava käyttö edellyttää työntekijältä ekologisen ja valtaistavan kuntoutusparadigman mukaista toimintaorientaatiota. Lisäksi työntekijän on hallittava kuntoutujan aktiivista roolia tukevia työmenetelmiä, kuten motivoiva haastattelu. GAS-koulutuksessa tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomio näihin työmenetelmiin sekä kuntoutujan muutosprosessin ymmärtämistä tukevan muutosvaihemallin käsittelyyn.

This work-related realistic evaluation development project was carried out at Oulu University of Applied Sciences in 2011. The subject of the evaluation was the training of the Goal Attainment Scaling (GAS) method. The GAS method helps the specialists and the client of rehabilitation to prepare a multidisciplinary rehabilitation plan. The goals of the rehabilitation plan are realistic, individualized, scheduled and achievable to the client. The goals are also evaluated by using the GAS method. In a realistic evaluation process it is assumed that an intervention can produce mechanisms that cause changes in the client’s situation. The purpose of a realistic evaluation is to find out what kind of intervention makes a difference, to whom and in what circumstances. The aim of this evaluation was to find out how the GAS method can be used as a client-centered and an empowerment-oriented tool to improve client’s participation in the process and also in that way to lead to better effectiveness in rehabilitation work. Rehabilitation and health promotion workers took part in the training programme organized. All participants also studied their master’s degree at the University of Applied Sciences simultaneously. Research material consisted of literal documents, materials produced together at workshops of the training programme, network conversations and the diary of observations by the writer of this thesis. All material was then analyzed by content analysis. In the early stage of this evaluation it seemed that the Finnish rehabilitation system was preventing the client from participating in the individual goal setting. At the end of the GAS training programme the rehabilitation workers felt that their new, client-centered working methods were in conflict with the prevailing system. By using the GAS method the rehabilitation workers were able to make simple changes in their working methods for example in time management and in the chosen working space. The own activity of the rehabilitation patients was ensured by a very specific set of questions. This set of questions included areas of the level of individual participation and motivation. It seems that the client’s motivation can be improved by using the GAS method. Also the rehabilitation workers seemed to experience a form of empowerment when using the GAS method. It was also noted that the method training for GAS is required prior to the implementation. The fully-functional use of the GAS method requires that the rehabilitation paradigms must be approached from ecological and empowering perspectives. The rehabilitation worker must also master methods that support the active role of the rehabilitation client. One example of these methods is the motivational interview. In the future, GAS training should focus on these working methods as well as on models that support individual change processes.