Vuosikorjauksien ja palvelurakentamisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen
Pihlajamäki, Jussi (2015)
Pihlajamäki, Jussi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504124220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504124220
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee turvallisuussuunnittelua vuosikorjaus- ja palvelurakentamistöissä. Toimeksiantaja YIT Rakennus Oy:n Tampereen ja Pohjanmaan yksikkö halusi kehittää turvallisuutta vuosikorjauksien ja kunnossapidon näkökulmasta. Tarkoituksena oli kehittää uusi suunnittelutapa vuosikorjaustöiden turvallisuussuunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. Suunnittelusta haluttiin helposti toteutettava kokonaisuus. Aliurakoitsijoiden sitoutumista vuosikorjaustöihin kehitettiin varsinkin turvallisuuden osalta. Työssä selvitettiin henkilökohtaisten suojainten vähimmäistaso tiloittain valmiissa rakennuksessa ja uusia turvallisuusvälineitä putoamisvaarallisiin töihin. Turvallisuussuunnittelu pohjautuu säädettyihin lakeihin ja asetuksiin ja niissä esitettyihin tehtäviin ja velvollisuuksiin. Laeissa ja asetuksissa säädetyt tehtävät ja velvollisuudet sovellettiin vuosikorjaus- ja kunnossapitotöihin sopiviksi, käsittämään valmiissa ympäristössä tapahtuvaa rakennus- tai korjaustyötä. Turvallisuuden toteutusta, seurantaa ja suojaimia selvitettiin työnjohdon kokemuksien perusteella Aluehallintovirastoon, lakeihin ja asetuksiin nojaten.
Vuosikorjausosaston turvallisuussuunnittelulle saatiin uusi toimintamalli, jossa turvallisuussuunnittelu jaetaan kahteen osakokonaisuuteen. Vuosikorjausosaston varikon suunnittelu on oma kokonaisuutensa. Varikolle kehitettiin turvallisuussuunnitelma ja sen pohjalta useita lisäsuunnitelmia varikon työtehtäville. Toisena kokonaisuutena kehitettiin vuosikorjausvelvollisuuden alaisille rakennuksille kohdekohtainen turvallisuussuunnitelma, jossa keskitytään vuosikorjaustyön turvalliseen suorittamiseen. Turvallisuussuunnitelman yhteyteen kehitettiin aliurakoitsijoiden turvallisuussuunnitelma parantamaan yhteistoimintaa turvallisuusasioissa. Turvallisuuden toteutusta ja seurantaa kehitettiin suunnitelmien yhteydessä. Suojainten käytölle määriteltiin vähimmäistaso tiloittain. Tilat jaettiin huoneistoiksi, yleistiloiksi rakennuksen sisällä ja ulkoalueiksi. Putoamisvaarallisten töiden turvallisuusvälineiden osalta keskityttiin hissikuiluihin, porrashuoneisiin ja ulkokattoihin, joissa ei ole ankkurointipisteitä. Porrashuoneeseen löytyi yksi kokeilemis-kelpoinen vaihtoehto.
Vuosikorjausosaston turvallisuussuunnittelulle luotiin pohja, jonka perusteella kehitetään osaston toimintaa turvallisempaan suuntaan. Suunnittelun tarve selvitettiin ja luotiin toimintamalli, jolla pyritään varmistamaan turvallisempi työympäristö. Toimintamallin kehittämisellä edelleen saadaan vuosikorjaustöistä turvallisempi ja paremmin toimiva kokonaisuus. Suunnitteluprosessia kannatta kehittää edelleen vielä toimivammaksi ja keskittää suunnittelutyöhön muitakin osa-alueita kuin turvallisuutta.
Vuosikorjausosaston turvallisuussuunnittelulle saatiin uusi toimintamalli, jossa turvallisuussuunnittelu jaetaan kahteen osakokonaisuuteen. Vuosikorjausosaston varikon suunnittelu on oma kokonaisuutensa. Varikolle kehitettiin turvallisuussuunnitelma ja sen pohjalta useita lisäsuunnitelmia varikon työtehtäville. Toisena kokonaisuutena kehitettiin vuosikorjausvelvollisuuden alaisille rakennuksille kohdekohtainen turvallisuussuunnitelma, jossa keskitytään vuosikorjaustyön turvalliseen suorittamiseen. Turvallisuussuunnitelman yhteyteen kehitettiin aliurakoitsijoiden turvallisuussuunnitelma parantamaan yhteistoimintaa turvallisuusasioissa. Turvallisuuden toteutusta ja seurantaa kehitettiin suunnitelmien yhteydessä. Suojainten käytölle määriteltiin vähimmäistaso tiloittain. Tilat jaettiin huoneistoiksi, yleistiloiksi rakennuksen sisällä ja ulkoalueiksi. Putoamisvaarallisten töiden turvallisuusvälineiden osalta keskityttiin hissikuiluihin, porrashuoneisiin ja ulkokattoihin, joissa ei ole ankkurointipisteitä. Porrashuoneeseen löytyi yksi kokeilemis-kelpoinen vaihtoehto.
Vuosikorjausosaston turvallisuussuunnittelulle luotiin pohja, jonka perusteella kehitetään osaston toimintaa turvallisempaan suuntaan. Suunnittelun tarve selvitettiin ja luotiin toimintamalli, jolla pyritään varmistamaan turvallisempi työympäristö. Toimintamallin kehittämisellä edelleen saadaan vuosikorjaustöistä turvallisempi ja paremmin toimiva kokonaisuus. Suunnitteluprosessia kannatta kehittää edelleen vielä toimivammaksi ja keskittää suunnittelutyöhön muitakin osa-alueita kuin turvallisuutta.