Paikannusteknologia muistisairaiden palveluasumisessa

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantaja on Lempäälän Ehtookoto ry, joka tarjoaa vanhusten palveluasumista ja tehostettua palveluasumista paikallisesti Lempäälän alueella. Ehtookodossa on muistisairaiden määrän lisääntymisestä ja tulevaisuuden laajenemissuunnitelmista johtuva tarve saada käyttöön paikannusteknologiaa sisältävä hoitajakutsujärjestelmä nykyisen perinteisen hoitajakutsujärjestelmän sijaan.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia markkinoilla olevia paikannusteknologiaa sisältäviä hoitajakutsujärjestelmiä muistisairaiden hoidon näkökulmasta ja selvittää tutkimuksellisin keinoin, mitä seikkoja palvelutalossa tulee huomioida paikannusteknologian hankintapäätöstä tehtäessä. Työn aluksi selvitettiin paikannusteknologian tarpeita tarvekartoituksen ja hoitajien keskuudessa pidetyn lomakehaastattelun avulla sekä tutustuttiin paikannusta sisältävien hoitajakutsujärjestelmien markkinoihin. Paikannusteknologiaa kokeiltiin Ehtookodossa kahden eri laitetoimittajan rannekemallisella paikantimella kolmen kuukauden kokeilujakson ajan. Kokeilujaksolla paikantimia käyttivät Ehtookodon hoitajat, joiden käyttökokemuksia kerättiin käyttökokeilupäiväkirjaan. Kokeilujakson lopuksi hoitajille pidettiin lomakehaastattelu, jossa kerättiin heidän kokemuksiaan kokeilluista paikantimista ja näkemyksiään seikoista, joita tulisi ottaa huomioon tulevan hoitajakutsujärjestelmän hankintapäätöstä tehtäessä. Haastattelumateriaali litteroitiin ja siitä tehtiin yhteenveto tämän opinnäytetyön liitteeksi.

Tulokset osoittavat, että paikannusteknologiaa sisältävän hoitajakutsujärjestelmän hankinta on varsin haastava prosessi. Palvelutalot ovat sekä rakennuskannaltaan että tilasuunnittelultaan varsin erilaisia kokonaisuuksia, eikä yhteen kohteeseen soveltuva paikannusteknologia ole välttämättä oikea valinta toiseen kohteeseen. Kokeilujakso osoitti, että on erittäin tärkeää päästä kokeilemaan hankittavaa paikannusratkaisua ennen lopullisen hankintapäätöksen tekemistä. Myös hoitohenkilökunnan ja palvelutalon asukkaiden mielipiteen huomioon ottaminen on tärkeä asia hankintapäätöstä tehtäessä.

Opinnäytetyön päätelmä muistisairaiden käyttöön soveltuvan paikannuksen osalta on se, että tällä hetkellä markkinoilla olevat satelliittipaikantimet soveltuvat huonosti muistisairaiden käyttöön suuren kokonsa ja lataustarpeensa vuoksi. Muistisairaiden osalta parempi ratkaisu on käyttää ainoastaan sisätiloissa toimivaa paikannusteknologiaa ja suunnitella heidän ulkoiluunsa tarkoitetut piha-alueet sellaisiksi, että heidän on turvallista ulkoilla niillä ilman vaaraa alueelta poistumisesta.

The Master’s thesis was commissioned by Lempäälän Ehtookoto ry, which is a local service housing provider. The demand for positioning technology in service housing comes from the fast growing number of elderly people with dementia.

The objective of this study was to find the best possible positioning technology for service housing and to collect user experiences from two wrist locators used in the service house. Duration of the wrist locator pilot was three months. User experiences were collected by perception method. Start and end situations in Lempäälän Ehtookoto were studied by making interviews among the staff before and after the pilot.

The results show that selection of the best possible positioning technology for service housing is a challenging process. Service houses have very different needs for positioning in indoor and outdoor areas and no positioning technology is able to fulfill all of these needs. Satellite navigation is an optimal choice for service houses with wide outdoor areas, but it does not work at all indoors. Indoor positioning technologies are optimal for service houses with only one single building, but they work only in very limited outdoor area. An optimal positioning technology for service houses would utilize a combination of satellite navigation and indoor positioning.

The interviews show that people with dementia have many special needs for locators. A wrist locator used by the people with dementia must be as inconspicuous as possible. Otherwise they would experience difficulties with accepting the device into daily use. The locator should also be as small as possible. Another important feature for devices to be used by people with dementia is a long battery life. Usually it is the job of the service house staff to charge the batteries. Daily charging increases workload of staff too much.

One of the conclusions is that satellite navigation is not the best possible technology for people with dementia. Wrist type satellite locators are too conspicuous devices with big size and short battery life. The indoor positioning technology, which works only in indoor and outdoor areas of the service house, is a better option for people with dementia. A working indoors navigation system combined with good outdoor design makes the service house a safer and a more comfortable environment for people with dementia.