Mikkelipuiston puuvartisten kasvien kartoittaminen paikkatietojärjestelmään
Pasonen, Sarianna (2025)
Pasonen, Sarianna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504277845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504277845
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda lisätietoa Mikkelipuiston mallipuutarhojen puuvartisista kasveista puiston kävijöiden ulottuville paikkatietojärjestelmän avulla. Paikkatietoaineistoa voivat hyödyntää opiskelijat opinnoissaan ja turistit vieraillessaan Mikkelipuistossa. Työn tilaajana oli Etelä-Savon Koulutus Oy ja tarkemmin Etelä-Savon ammattiopisto. Tilaajan toiveena oli, että paikkatietojärjestelmä lisää alueen merkittävyyttä ja siirtää opiskelua digitaaliseen muotoon.
Paikkatietojärjestelmäksi valikoitui QGIS sen helppokäyttöisyyden, monipuolisuuden ja maksuttomuuden vuoksi ja sen runsaat ja maksuttomat lisäosat mahdollistavat niin sujuvan kenttäkartoituksen kuin kartan julkaisemisenkin. Lopuksi kartta julkaistaan Mikkelipuiston Internet-sivuilla, jossa se on Mikkelipuiston kävijöiden ulottuvilla ja käytettävissä mobiililaitteilla.
Kasvien kartoittaminen rajattiin mallipuutarhojen noin 200 puuvartiseen kasviin, pääosin siksi, että niissä vaihtuvuus on vähäisempää kuin perennoissa ja näin ollen kartan päivittämistä ei tarvita kovin usein. Kartoitus tapahtui QField-sovelluksen avulla ja pohjatyö tehtiin QGIS-työpöytäohjelmistolla.
Paikkatietojärjestelmäksi valikoitui QGIS sen helppokäyttöisyyden, monipuolisuuden ja maksuttomuuden vuoksi ja sen runsaat ja maksuttomat lisäosat mahdollistavat niin sujuvan kenttäkartoituksen kuin kartan julkaisemisenkin. Lopuksi kartta julkaistaan Mikkelipuiston Internet-sivuilla, jossa se on Mikkelipuiston kävijöiden ulottuvilla ja käytettävissä mobiililaitteilla.
Kasvien kartoittaminen rajattiin mallipuutarhojen noin 200 puuvartiseen kasviin, pääosin siksi, että niissä vaihtuvuus on vähäisempää kuin perennoissa ja näin ollen kartan päivittämistä ei tarvita kovin usein. Kartoitus tapahtui QField-sovelluksen avulla ja pohjatyö tehtiin QGIS-työpöytäohjelmistolla.