Perhe puheeksi : syventävän varhaiskasvatuskeskustelun toimivuus Viherkallion päiväkodin pilottikokeilussa

Abstract

Lapsen oikeus palveluihin -kehittämistyön tavoitteena oli tukea alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään varhaista tukea vahvistamalla. Projektissa pyrittiin kehittämään uudenlaisia ratkaisuja lapsiperheiden parissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn haasteisiin. Yksi viidestä vuosina 2011-2014 toteutetun kehittämistyön osa-alueista oli Lapset puheeksi -pilotti, joka keskittyi erityisesti varhaisempaan tunnistamiseen ja tuen tarjoamiseen lapsiperheille. Tutkimuksessani tarkastelen Lapset puheeksi -menetelmään pohjautuvan syvennetyn varhaiskasvatuskeskustelun toimivuutta Viherkallion päiväkodin pilottikokeilussa. Keskustelun pilotointi tapahtui toukokuussa 2014.

Tutkimukseni on monimenetelmällinen - eli triangulaatiotutkimus, joka on luonteeltaan niin kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinenkin. Työni toteutti aineistotriangulaation periaatteita. Pilottikokeiluun osallistuneen henkilökunnan kokemuksia kartoitin teemahaastattelujen (8) ja vanhempien kyselylomakkeen (40) avulla. Laadullisen aineiston analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja määrällisen aineiston excel-ohjelman avulla. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat ekologinen teoria ja dialogisuus sekä kasvatuskumppanuus. Myös Lapset puheeksi -menetelmä ja päiväkodin varhaiskasvatuskeskustelut pohjautuvat samaan teoriapohjaan.

Lapset puheeksi -menetelmä on voimavaralähtöinen keskustelumalli, jonka avulla tunnistetaan lapsen kehitykseen liittyviä vahvuuksia ja haavoittuvuuksia. Keskustelussa toteutetaan dialogisuuden periaatteita ja se käydään kaikkia osapuolia kunnioittavassa ilmapiirissä. (Solantaus 2013, 7-8, 11-12.) THL: n Suomeen tuomasta menetelmästä laadittiin varhaiskasvatuksen tarpeisiin suunnattu lokikirja vuonna 2013. Pilottikeskustelun runko muokattiin kokeiluun osallistuneiden työntekijöiden toimesta tämän lokikirjan kysymyksistä. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Millaisia vaikutuksia syvennetyllä varhaiskasvatuskeskustelulla on ollut perheiden ja lapsen tuen tarpeiden varhaisempaan tunnistamiseen? 2. Millaiseksi vanhemmat kokivat syventävän varhaiskasvatuskeskustelun Viherkallion päiväkodin varhaiskasvatuskeskusteluissa? 3. Millaiseksi työntekijät kokivat syventävän varhaiskasvatuskeskustelun? 4. Millaisia ajatuksia henkilökunnalla on lapsiperheiden perhetyöstä?

Haastatteluista ja kyselylomakkeista koostuvan aineiston perusteella niin vanhemmat kuin työntekijätkin kokivat laajemmin perhettä käsittelevän keskustelumallin tarpeelliseksi. Molemmissa aineistoissa todettiin keskustelun lähentäneen ja syventäneen perheen ja työntekijän välejä sekä lisänneen ymmärrystä perhettä ja lasta kohtaan. Keskustelun räätälöiminen perheen tilanteen mukaan niin, että jonkinasteinen universaalius säilyy koettiin niin ikään tärkeäksi. Henkilökunta koki laajemman keskustelun tarpeelliseksi erityisesti syksyisin, uusien perheiden ja kaksikielisten perheiden kanssa. Lapsiperheiden perhetyö ja muut yhteistyökumppanit tulivat henkilökunnalle tutummaksi mutta lisää yhteistyötä kaivattiin edelleen. Henkilökunta koki ammatillisuutensa lisääntyneen uuden työtavan ja yhteistyökumppaneiden informaation myötä.

The Child's Right to Services-Development project was to support pre-school age children and their families by strengthening early support. The project aimed to develop new solutions for families with children connected to preventive work challenges. The project took place during the years 2011-2014 and one of its five sections was the "Let´s talk about children-pilot", which is particularly focused on the early identification and support to families with children. This research examines the functionality of the deepened early childhood education discussion in Viherkallio kindergarten pilot experiment. Discussions were based on the "Let´s talk about children" -method and piloting of the discussions took place in May 2014.

The research is a triangulation study, which is both qualitative and quantitative. This thesis was based on material triangulation. Experiences of staff members were examined by theme interviews (8) and parents by questionnaires (40). Qualitative data was analyzed by data-driven content analysis and quantitative data by an excel program. The theoretical framework of the study was ecological theory and dialogue, as well as educational partnership. Also the "Let´s talk about children -method" and early childhood education discussions are based on the same theoretical basis.

"Let’s talk about children -method" is a resource-based negotiation model, which is used to identify the child's developmental strengths and vulnerabilities. The discussion was carried out using dialogical principles, and it took place in an atmosphere that respects all parties. (Solantaus 2013, 7-8, 11-12). In 2013, a logbook for childhood education needs was written about the method, which was imported to Finland by THL. The frame for the deepened dis-cussions used in the pilot experiment was modified from the log book questions by the employees who participated in the pilot.

The research questions were: 1. What kind of effects have the deepened early childhood education discussions had regarding earlier identification of family and child support needs? 2. How did the parents experience the deepened early childhood education discussions in Viherkallio kindergarten? 3. How did the educators experience the deepened early childhood education discussions? 4. What kinds of thoughts do educators have about Family Services?

Based on data from interviews and questionnaires, both parents and staff members felt the dialogical model that deals with family issues widely is necessary. Both datasets showed that discussions deepened the relationships between educators and families, as well as increasing the understanding of the family and the child. It was seen necessary to tailor each discussion to fit the situation of each family, while still preserving universality to some extent. The staff had higher need for deepened discussions particularly in the autumn, with new and multilingual families. Staff became more familiar with Family Services and other partners, but more cooperation was still needed. Staff experienced professional growth by learning new ways to work and through new information from educational partners.