Eteläpohjalaisten terveyteen liittyvät valinnat ja elintavat vuosina 2009 ja 2024

Abstract

Terveyden edistämisen toimien pohjaksi tarvitaan ajantasaista tietoa kansallisesta ja alueellisista terveystilanteesta, elintavoista ja terveyskäyttäytymisestä. Terveyden edistämisen toimien keskeinen tavoite on vaikuttaa sekä yksilöön, yhteisöihin että koko elinympäristöön niin, että terveyden kannalta hyviä valintoja on helppo tehdä ja niihin tuetaan.

Tämän raportin tavoitteena on tuottaa ymmärrystä eteläpohjalaisten koetusta terveydestä, terveyteen liittyvistä valinnoista, tottumuksista ja ajatus- ja käyttäytymismalleista. Vastaavanlainen kysely on toteutettu vuonna 2009 osana TERVAS – terveelliset valinnat ja räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit –hanketta. Erityisenä tavoitteena käsillä olevassa raportissa on kartoittaa terveyskäyttäytymisen ja kokemusten nykytilanne ja lisäksi havaita niissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2009 ja 2024 välillä.

Vuoden 2024 tutkimusaineistoksi poimittiin Digi- ja väestötietorekisteristä edustava 2000 henkilön satunnaisotos 18–75-vuotiaista eteläpohjalaisista. Kysely lähetettiin postitse maaliskuun 2024 lopussa. Määräaikaan mennessä vastauksia palautui yhteensä 461 (vastausaktiivisuus 23 %).

Tässä raportissa kuvataan eteläpohjalaisten terveyttä, sen kokemista, terveyden lukutaitoa, liikunta- ja ruokatottumuksia, tupakan ja alkoholikäyttöä ja mielenterveyttä. Tulokset esitetään keväällä 2024 kerätystä aineistosta. Lisäksi raportissa vertaillaan vuoden 2024 tuloksia vuoden 2009 vastaaviin tuloksiin niiltä osin, kuin kysymykset on ollut mahdollista säilyttää samanlaisina ja niiden vastaajien osalta, jotka sijoittuvat ikäryhmään 18–65-vuotta. Vuoden 2024 aineistossa on vastauksia myös ikäryhmästä 66–75-vuotta, joka ikäluokka ei ole sisältynyt vuoden 2009 kyselyyn.

Tarkasteltaessa lääkärin toteamien sairauksien esiintymistä vuoden 2009 ja vuoden 2024 kyselytutkimusaineistoissa voitiin todeta, että kumpanakin tutkimusajankohtana vastaajilla esiintyi eniten verenpainetautia, kohonnutta veren kolesterolia, nivelreumaa sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Masennusta ja muita psyykkisiä sairauksia esiintyi vuoden 2024 kyselytutkimukseen vastanneilla enemmän kuin vuoden 2009 kyselytutkimukseen vastanneilla. 18–49-vuotiailla ilmeni enemmän masennusta kuin 50–75-vuotiailla.

Yli puolet vastaajista koki optimistisuutta, energisyyttä ja rentoutta usein. Yli puolet vastaajista koki itsensä hyödylliseksi usein. Tuloksista ilmeni kuitenkin, että 50–75-vuotiaat kokivat itsensä useammin hyödylliseksi kuin alle 50-vuotiaat. Yli puolet kaikista vastaajista kokivat luottavansa itseensä usein, kuitenkin 18–49-vuotiaista 8 % koki luottavansa itseensä vain harvoin ja 3 % ei koskaan.

Kaikista vastaajista yli puolet oli kiinnostuneita muista ihmisistä usein. 18–49-vuotiaiden ryhmässä oli kuitenkin melko paljon vastaajia, jotka olivat kiinnostuneita muista ihmisistä vain harvoin. Puolet vastaajista tunsi läheisyyttä muiden ihmisten kanssa usein, 23 % joskus ja 20 % koko ajan. Kuitenkin 18–49-vuotiaista 10 % tunsi läheisyyttä muiden kanssa vain harvoin ja 3 % ei koskaan. Alle puolet kaikista vastaajista (46 %) koki itsensä rakastetuksi usein. Ikäryhmän 18–49-vastaajissa oli eniten niitä, jotka kokivat itsensä rakastetuksi vain harvoin (7 %) tai jotka eivät kokeneet itseään rakastetuksi koskaan (3 %). Kaikista vastaajista yli puolet (52 %) tunsi itsensä onnellisiksi usein, mutta 18–49-vuotiaiden vastaajien ryhmään kuului enemmän niitä, jotka kokivat itsensä onnellisiksi vain harvoin, kuin muihin ikäryhmiin.

Kaikista vastaajista alle puolet (44 %) koki olevansa kiinnostuneita uusista asioista usein, 25 % joskus ja 26 % koko ajan. 50–75-vuotiaat olivat tutkimustuloksen mukaan kiinnostuneempia uusista asioita kuin alle 50-vuotiaat. Yli puolet (53 %) vastaajista kokivat olevansa tyytyväisiä itseensä usein, viidesosa (20 %) joskus ja 18 % koko ajan. Kuitenkin 18–49-vuotiaiden ikäryhmässä moni vastaajista koki olevansa tyytyväinen itseensä vain harvoin.

Yli puolet vuoden 2024 kyselyyn vastanneista 18-65-vuotiaista (64 %) oli ylipainoisia tai lihavia itseilmoitetun pituuden ja painon perusteella (BMI ≥ 25 kg/m²). Ylipainoisten ja lihavien osuus oli kasvanut vuoteen 2009 verrattaessa. Miehissä oli naisia enemmän lievästi ylipainoisia, mutta naisissa taas miehiä enemmän vaikeasti lihavia.

Ravitsemussuositusten pääsanoman tunsi hyvin 69 % vastaajista. Ravitsemustietämys näyttäisi myös lisääntyneen vuodesta 2009 vuoteen 2024. Tutkimuksessa mitatut ruokatottumukset ovat muuttuneet pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hienoisesti positiiviseen suuntaan mm. Sydänmerkki-tuotteiden ja kasvisten käytön osalta, mutta vastaavasti esim. rasvaisten ja kovaa rasvaa sisältävien juustojen käyttö näyttäisi lisääntyneen. Vuoden 2024 kyselyssä 43 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä leivällä yleensä voi-kasviöljyseos. Erilaisia kasvirasvapohjaisia margariineja käytti 45 % kaikista vastaajista. Nuorin ikäryhmä (18–49-vuotiaat) käytti vanhempia ikäryhmiä useammin leivänpäällysrasvana voi-kasviöljyseosta. Nuorin ikäryhmä käytti maitojuomana myös muita ikäryhmiä useammin kevytmaitoa (61 % vastaajista), kun vanhimmasta ikäryhmästä (66–75-vuotiaat) kevytmaidon valitsi 41 % vastaajista ja käytetyin maito tässä ikäryhmässä oli rasvaton maito (48 % vastaajista). Käytetyin ruoanvalmistusrasva kaikissa ikäryhmissä oli kasviöljy.

Alkoholin käyttö näyttäisi vähentyneen vuodesta 2009 vuoteen 2024. Erityisesti mietojen alkoholijuomien juomien nauttiminen ja tupakointi olivat vähentyneet. Suurin osa vastaajista ei käyttänyt lainkaan sähkötupakkaa, nuuskaa ja nikotiinipusseja.

Sekä hyötyliikunnan että vapaa-ajan liikunnan määrä oli lisääntynyt merkittävästi. Tarkasteltaessa vuoden 2024 kyselytutkimuksen koko aineistoa voitiin todeta, että vajaa kolmannes vastaajista harrasti hyötyliikuntaa päivittäin, runsas neljännes 2–3 kertaa viikossa ja runsas viidennes 4–6 kertaa viikossa. Sekä päivittäin että 4–6 kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien määrä oli lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2009 vuoteen 2024.

Vastaajien terveyden lukutaitoa voitiin pitää melko hyvänä, sillä yli puolet vastaajista kokivat ymmärtävänsä hyvin omaa terveydentilaansa ja sairauttaan koskevia kirjallisia ohjeita. Lisäksi melko samaa mieltä asiasta oli 36 % vastaajista. Vastaajista lähes puolet tiesivät, mistä he löytävät tietoa, kun heillä ilmenee jokin sairaus tai vaiva. Lisäksi 36 % vastaajista oli melko samaa mieltä tästä. Lisäksi vastaajista 35 % koki ymmärtävänsä hyvin ja 38 % melko hyvin erilaisten kirjallisten terveyteen liittyvien julkaisujen tietoa. Vastaajista 46 % tiesi hyvin ja 38 % melko hyvin, mistä he voivat hakea tietoa halutessaan edistää terveyttään. Lisäksi vastaajista viidennes teki terveyteen liittyviä valintoja aktiivisesti ja kolmannes melko aktiivisesti. Vastaajilla ilmeni enemmän haasteita korkealaatuisten terveyteen liittyvien internetlähteiden löytämisessä.

Kiitämme Töysän Säästöpankkisäätiötä hankkeen ja tämän julkaisun rahoittamisesta.

Current information is required on national and regional health, lifestyle and health behaviour as a foundation for health promotion. The essential aim of health promotion is to affect individuals, communities and the living environment in a way that facilitates and supports healthy choices. The aim of this report is to promote the understanding of people’s health choices, thinking and behaviour in South Ostrobothnia. A similar survey was conducted in 2009 as part of the TERVAS Healthy Choices and Models for Eating and Exercise Project. More specifically, this report aims to describe current health behaviours and experiences and to observe changes between 2009 and 2024. The data involves a random sample of 2000 people in South Ostrobothnia, aged 18–75, picked from the Digital and population data register. The survey was sent by post at the end of March 2024. The number of responses by the deadline was 461 (response rate 23%).

This report describes the health, experiences of health, health literacy, exercise and eating habits, use of tobacco and alcohol and mental health in South Ostrobothnia, based on the data collected in spring 2024. In addition, the results for the 18–65-yearolds are compared to earlier results from the year 2009, as far as it was possible to retain the same questions. The age group 66–75 years was included in the 2024 survey, but not in 2009.

An examination of medical diagnoses based on the survey data from 2009 and 2024 reveals that at both times, the most common diagnoses were hypertension, high cholesterol, rheumatoid arthritis and various musculoskeletal problems. Depression and other psychological problems were more common in 2024, compared to 2009. Depression was more common in 18–49-years, compared to the age group 50–75. The 50–75 year old respondents did not report any psychiatric diagnoses.

The survey from 2024 involved information about the respondents’ experienced mental health. More than half of the respondents reported frequent optimism, energy and relaxation. More than half of the respondents also frequently felt needed. However, people in the age group 50–75 years felt more often needed, compared to those under 50. Furthermore, over half of all respondents reported that they frequently trusted themselves. In the age group 18–49, however, 8% said that they seldom trusted themselves, and 3% said they never trusted themselves.

More than half of all respondents reported frequent interest in other people. Still, a relatively large number of people in the age group18–49 were seldom interested in other people. Half of the respondents frequently felt close to other people, whereas 23% said they sometimes felt close and 20% said they felt close to others all the time. In addition, 10% seldom felt close to others and 3% never felt close to other people. Less than half (46%) of all respondents frequently felt loved. Compared to older people, more people in the age group 18–49 felt loved seldom (7%) or never (3%). Of all respondents, more than half (52%) frequently felt happy, but again more people in the 18–49-year-olds reported feeling happy seldom, compared to the older age group.

Less than half (44%) of all respondents were frequently interested in new things, where-as 25% were sometimes and 26% all the time interested in new things. The people aged 50–75 years were more interested in new things than those under 50. More than half (53%) of the respondents were pleased with themselves frequently, one fifth (20%) sometimes and 18% all the time. However, many respondents in the age group 18–49 were seldom pleased with themselves.

More than half of the 18–65-year-old respondents (64%) were overweight or obese (BMI ≥ 25 kg/m²), according to the 2024 survey. The proportion of overweight and obese people had increased, compared to the year 2009. Mild overweight was more common in men, whereas severe obesity was more common in women.

Most of the respondents (69%) reported good knowledge of the main points in the Finnish nutrition recommendations. It also seems that people’s knowledge of the guidelines had increased from 2009 to 2024. There was slight improvement in the respondents’ eating habits, as regards their use of products marked as heart-friendly and their use of fruit and vegetables. On the other hand, the use of fatty saturated fatty acids containing cheeses had also increased. In a 2024 survey, 43% of respondents said they usually use a butter-plant oil blend spreads on bread. A variety of plantoil-based margarine was used by 45% of all respondents. The youngest age group (18–49 years old) used butter-plant-oil based spread more often than the older age groups. The youngest age group also chose 1,5% milk as a drink more often (61% of respondents) as in the oldest age group (aged 66-65), 41% of the respondents chose 1,5% milk. The most used cooking fat in all age groups was vegetable oil.

The use of alcohol had decreased from 2009 to 2024. There was a decrease especially in the use of mild alcoholic beverages and in smoking. The majority of the respondents did not use electronic cigarettes, snuff or nicotine bags.

Both functional activity and physical activity in leisure time had increased significantly. In the 2024 survey, almost one third of the respondents reported daily functional activity, more than one in four reported 2–3 times of functional activity every week 10 and more than one in five 4–6 times of functional activity per week. The proportion of people, who exercised 4–6 times per week or daily had increased significantly from 2009 to 2024.

The respondents’ health literacy can be considered relatively good; more than half of them found that they understood very well written guidelines on their health and illness. In addition, 36% said they understood the guidelines rather well. Nearly half of the respondents knew very well and 36% rather well where to seek information about health problems or illness. Furthermore, 35% of the respondents said they understood very well and 38% said they understood rather well the information in various health publications and 46% knew very well and 38% rather well where to seek information about how to promote their health. One fifth of the respondents made very active and one third rather active health choices. Finding high quality internet sources was found rather challenging.

The authors thank Töysän Säästöpankkisäätiö for funding the project and this publication.