Henkilöstöresurssien kohdentaminen: työvuorosuunnittelun nykytila ja ehdotukset resursoinnin kehittämiseksi Keski-Suomen hyvinvointialueen kotihoidossa.

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Keski-Suomen hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstöresursointia. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka kotihoidon henkilöstöresurssi kohdennetaan suunnitteluvaiheessa asiakkaiden palvelutarpeeseen, ja laatia ehdotukset henkilöstöresursoinnin kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehityksenä ja se sisälsi eri vaiheita.

Määrällisenä tutkimuksena selvitettiin, kuinka kotihoidossa suunnitellut työtunnit kohdentuivat asiakkaille suunniteltuihin palvelutunteihin. Analyysiä tehtiin myös resursoinnin vaihtelusta eri toimipisteiden ja päivien välillä. Tuloksia tarkasteltiin myös nykyisiä toimipisteitä laajemmissa kokonaisuuksissa. Toimipisteiden tuloksia yhdistämällä muodostettiin teoriassa suurempia alueita. Toimipisteet olivat toisiinsa nähden hyvin eri kokoisia, ja niissä oli eri verran henkilöstöä suhteutettuna asiakkaiden palvelutarpeeseen. Asiakkaiden palvelutunnit vaihtelivat melko vähän, joten työtuntien vaihteluun oli jokin muu syy. Toisissa toimipisteissä henkilöstöresurssin vaihtelu päivien välillä oli voimakkaampaa kuin toisissa. Vaihtelu väheni, kun toimipisteistä yhdistettiin suurempia kokonaisuuksia. Erilaiset tavat käyttää järjestelmiä haastoivat tutkimuksen tuloksien tulkintaa.

Teoriatiedosta tunnistettiin tavoitteita ja keinoja tarvelähtöisen resursoinnin kehittämiseksi. Näistä jäsentelemällä muodostui ratkaisuvaihtoehtoja resursoinnin kehittämiseksi ja ne arvioitiin työpajassa. Työpajan tulosten pohjalta koostettiin ehdotukset Keski-Suomen hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstöresursoinnin kehittämiseksi. Tämä on opinnäytetyön tuotos. Ratkaisuehdotukset olivat jo osin käytössä. Hyviä käytäntöjä kannattaakin laajentaa koskemaan koko kotihoitoa. Lyhyen aikavälin kehittämistoimiin kirjattiin joukko käytäntöjen yhtenäistämiseen sekä henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen liittyviä toimia. Toimipisteiden työvuorosuunnittelun yhdistäminen ja maantieteellisten rajojen joustaminen nähtiin pidemmän aikavälin kehittämistoimina.

Resursointiin liittyvien toimintatapojen yhdistämisen myötä myös tiedolla johtamisen mahdollisuudet lisääntyvät. Esihenkilöillä on tärkeä rooli toiminnan kehittämisessä ja seurannassa. Resursoinnin kokonaisuudessa kotihoidon kysynnän hallinta on vähintään yhtä tärkeää kuin työvuorosuunnittelun tekeminen tarvelähtöisesti.